Näinä päivinä Dini Mäntylän
valtaa huojennus. Vuoden suurin ponnistus, Juhannuskonferenssi, on takana.
Sunnuntai-iltana Mäntylä on katsellut nurmikentälle, jossa kävelee enää muutama
ihminen. Mieli on yhtä aikaa haikea ja tyytyväinen: taas selvittiin.
Tapahtumaa on edeltänyt Ison Kirjan projekti- ja suurtapahtumakoordinaattorin
osalta noin 800 tunnin työ. Hänen vastuulleen kuuluu konferenssissa käytännön
järjestelyt ja talkoo-organisaatio.
– Muu paitsi konferenssin ohjelma ja telttojen pystytys,
Mäntylä tarkentaa.
– Työnkuvaan kuuluu kaikkea graafisesta suunnittelusta autojen
vetämiseen pois mutaiselta parkkialueelta.
Suurtapahtuman talkoo-organisaatiolla on kokoa. Noin
1 850:tä talkoolaista johtaa seitsemässäkymmenessä pisteessä parisataa
esimiestä ja vuorovastaavaa, joihin Mäntylä pitää yhteyttä.
– Suhde esimiehiin on tosi tärkeä osa työtäni. Olen tutustunut
tässä työssä moniin uusiin ihmisiin ja saanut joistakin hyviä ystäviäkin. Koen
onnistuneeni, kun esimiehet ovat tyytyväisiä ja saavat työpisteensä pystytettyä.
Joka vuosi on mahdollista parantaa järjestelyjä.
Mäntylä pitää työnsä projektiluonteesta: puolisen vuotta työssä
on pientä painetta, joka huipentuu parin viikon rutistukseen. Konferenssin
jälkeen muutama päivä menee vielä arvioinnin parissa.
Ison Soiton ja kesän leirintäkauden jälkeen on projektikoordinaattorin
kesäloman aika. Se kuluu metsällä ja ”aivot narikassa”.
– Juoksen pari kuukautta lintujen perässä, Dini Mäntylä
naurahtaa.
Jahdissa on mukana lintukoiraksi hyvää vauhtia kasvava
saksanseisoja Tuikku.
Lisää tehoa
Mäntylää voi perustellusti luonnehtia rauhalliseksi, tuli mitä
tuli. Rentous lienee perua savolaisuudesta, vaikka miehellä on myös pohjalaisia
juuria.
Suurtapahtuman toteuttamisessa tarvittavaa järjestelmällisyyttä
on edistänyt insinööriopinnot. Mäntylä on valmistunut tietokonepuolen insinööriksi
Kuopion ammattikorkeakoulusta. Keuruulle muutto vuonna 2010 oli yhdenlainen kulttuurishokki.
Savolainen joutuu välillä miettimään, mitä kehtaa sanoa uusille ihmisille,
ettei tule väärinymmärretyksi.
– Kuulija ottaa jonkin vitsini tosissaan ja huolestuu, Mäntylä
myhäilee.
Hänen mielestään järjestelmällisyyttä olisi varaa lisätä
hengellistä työtä tekevissä organisaatioissakin. Insinöörivuodet suuressa Honeywell-firmassa
opettivat, miten asiat voidaan hoitaa tehokkaasti. Helluntailiike ja seurakunnat
voisivat aivan hyvin ammentaa yritysjohtajuudesta, Mäntylä toteaa.
– Organisaatio voi olla tehokas unohtamatta ihmistä.
Kannattaako olla tyytyväinen?
Dini Mäntylä kuuluu siihen porukkaan, joka on saanut asiat
ulkoisesti järjestykseen melko nuorena. Vähän yli kolmekymppisenä hänellä on
vaimo, lapsi, kaksi taloa, kaksi koiraa ja työpaikka. Mies kuuluu Keuruun
helluntaiseurakunnan vanhimmistoon ja harrastaa metsästyksen lisäksi sählyä ja
rakentelua.
Kaiken edellä luetellun Mäntylä lukee kuitenkin Jumalan ansioksi.
– Olen kokenut Jumalan johdatuksen todella voimakkaasti omassa
elämässäni. Kaikki, mitä olen saanut tehdä, on ollut hyödyllistä tulevaisuuden
kannalta ja johtanut tähän pisteeseen. Jos on ollut jokin isompi ratkaistava
asia, Jumala on vetänyt lähelleen erityisesti.
– Moni haave on elämässäni jo päällisin puolin toteutunut.
Mietin, kannattaako kuitenkaan olla liian tyytyväinen.
Kuopiossa asuessa Dini Mäntylä koki Jumalan puhuvan hänelle,
ettei hän menisi enää ”maallisiin” töihin. Käytännöllinen mies totesi, ettei
ole puhuja, joten mitähän hän voisi Jumalan valtakunnassa tehdä.
Raamattuopintojakaan hänellä ei ollut vielä plakkarissa.
– Ei mennyt kauan, kun Halttusen Marko
soitti ja kysyi, tulisinko töihin Isoon Kirjaan. Se on ollut hengellisen
elämäni vaikuttavin hetki.
Kenties näkyvimpänä saavutuksenaan Ison Kirjan aikana Mäntylä
pitää Iso Heitto -frisbeegolfradan ideointia ja toteutusta sponsorirahalla.
Suomessa on yli 500 frisbeegolfrataa, joista Ison Kirjan 20-väyläinen on
aktiiviharrastajien mielestä Suomen viiden parhaimman radan joukossa.
Lomalla Krimillä
Mäntylän menneisyyteen kuuluvat myös Marin tasavalta eli Mari
El Venäjällä sekä Ukraina. Edellisessä hän asui muutaman vuoden 1990-luvulla
vanhempien ollessa hengellisessä työssä alueella. Aika lähetyslapsena oli
Mäntylän mielestä myönteinen ja opettavainen kokemus.
Perheen muuttaessa tasavallan pääkaupunkiin Joškar-Olaan Neuvostoliiton
hajoamisen jälkeen alueella ei juuri ollut muita länsimaalaisia.
– Minulla oli kahdeksanbittinen Nintendo, joten kavereita kyllä
riitti, Dini Mäntylä virnistää.
Perhe palasi Suomeen, kun poika meni yhdeksännelle luokalle.
Myöhemmin Mäntylä alkoi järjestää aktioreissuja Ukrainaan.
Royal Rangers -aktiivi oli edennyt Kuopiossa tukikohdan päälliköksi ja saanut
kontakteja Ukrainan rangereihin. Aktiot ovat suuntautuneet juuri niille itäukrainalaisille
paikoille, joilla nyt soditaan.
– Donetskin alueen pohjoisosassa sijaitsevassa Slovjanskissa
asui paikallisten rangereiden johtaja. Olemme pitäneet lastenleirejä ja kouluttaneet
ohjaajia siellä ja Mariupolissa sekä vierailleet lastenkodeissa. Muutamia
päiviä reissuista olemme aina lomailleet Krimillä.
Viime vuosina Mäntylät ovat lähinnä tukeneet Ukrainan
rangerityötä taloudellisesti. He ovat saaneet alueelta myös surullisia uutisia.
– Todella moni on muuttanut pois alueelta. Slovjanskilaisen
seurakunnan pastorin poika tapettiin ja poltettiin autossa. Jos paikallisilta
kysyy, Venäjä on valmistellut Itä-Ukrainan sotaa jo pitkään. Kuitenkin Jumala
käyttää poikkeustilanteita ja seurakunnat kasvavat alueella.
Pyhä Henki valtasi nuoren
Dini Mäntylä ei ole ”kasvanut Ison Kirjan helmoissa” toisin
kuin monet muut helluntaiperheiden lapset. Silti hän kokee, että
raamattuopiston merkitys herätysliikkeelle voisi olla vielä nykyistä suurempi.
– Toivoisin, että opisto olisi nykyistä merkittävämpi ihan
tavalliselle helluntaitallaajalle yksilötasolla. Esimerkiksi opiston
vuosikokouksella olisi oikeasti valtaa tehdä mitä vain, jos toiminnasta
otettaisiin suurempaa kollektiivista vastuuta. Ja kun käy konferenssissa
kahvilla, voisiko ajatella tukevansa samalla yhteistä raamattuopistoa, joka vie
työtä eteenpäin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin?
Dini Mäntylä haluaa, että Juhannuskonferenssi on nyt ja
tulevaisuudessa hengellisesti vaikuttava tapahtuma. Hän täyttyi itse
ensimmäistä kertaa Pyhällä Hengellä konferenssissa 15:n tai 16:n ikäisenä.
– Silloin ei vielä ollut kännyköitä. Meidän piti lähteä
mummolaan Pohjanmaalle yöksi, mutta vanhemmat löysivät minut vasta kahdelta
yöllä makaamasta jostakin penkkien välistä, mies hymyilee.
Hän toivoisi, että konferenssi säilyisi kaikkien uskovien
yhteisenä juhlana, jossa saisi uudistua hengellisesti ja ammentaa eväitä
arkeen.
– Ja jos haluaa juhannuksesta oikein ainutlaatuisen kokemuksen,
voi tulla talkoolaiseksi. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa tuntea olevansa
osa suurta kokonaisuutta, Mäntylä kannustaa.
– Minun osuuteni on todella pieni talkoolaisiin verrattuna.
Seurakunnat ja konferenssi eivät tulisi toimeen ilman heitä,
suurtapahtumakoordinaattori kiittää.
Anna Lehtinen
Kuka
Dini Mäntylä
– 34 vuotta
– vaimo Satu ja kolmevuotias Minni-tyttö sekä kaksi koiraa
– asuu itse remontoimassaan talossa 700 metriä Isosta Kirjasta
– paras muisto Ison Kirjan ajalta: ”Ensimmäinen Iso Soittoni,
jossa oli artistivieraina Hillsong ja Andrae Crouch. Tapahtuman kävijämäärä
tuplaantui. Mieleenpainuvaa on ollut myös saunominen Neal Morsen bändiläisten ja
teknikoiden kanssa. Sauna ei ollut amerikkalaisille kovin tuttu: he muun muassa
luulivat vesipataa kiukaaksi.”
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...