Torstai 1. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Teemu, Nikodemus, Rabbe

90-vuotias Leo Lampi teki elämäntyönsä 'Tasavallan hovikokkina' ja seurakuntaa palvellen

Leo Lammen köyhässä lapsuudenkodissa vesi oli aamulla jäätynyt astioihin. - Mutta lapsen silmissä se ei ollut ankeaa, koska äiti oli siinä, 90-vuotias keittiömestari muistelee.
Leo Lammen köyhässä lapsuudenkodissa vesi oli aamulla jäätynyt astioihin. - Mutta lapsen silmissä se ei ollut ankeaa, koska äiti oli siinä, 90-vuotias keittiömestari muistelee.

Kristiina Kunnas

(5.5.2023) Merkittävän uran keittiöpäällikkönä tehnyt kokki Leo Lampi syntyi 7. helmikuuta 1933 hyvin köyhiin oloihin Siuntiossa. Isä oli renki ja äiti navettapiika. Lapsia oli yhteensä viisi. Pienessä asunnossa ei riittänyt usein lämpöäkään, ja vesi jäätyi yöllä ämpäriin. 

– Mutta lapsen silmissä se ei ollut ankeaa, koska äiti oli siinä. 

Sodan Leo Lampi koki poikasena.  

– Kun lentokone tuli, piti piiloutua. Se oli pikkupojasta jännää. Minua järkyttää, että olemme nytkin sodan jaloissa. 

Leo kokee saaneensa jatkoa elämälleen jo yhdentoista vanhana. Häntä hoidettiin 1944 Kirurgisessa sairaalassa. Tuberkuloosi oli muodostanut keuhkoihin mätää. Huonokuntoinen poika oli kuolemaisillaan, ja hengen oli viedä myös Helsingin suurpommitus. 

– Sairaanhoitajat saivat juuri vedettyä sänkyni pois ikkunan viereltä, kun sairaalaan osui. Pelastuin sekä vakavasta sairaudesta että pommituksesta. 

Vanhemmat olivat puutteellisissa oloissa kovilla. Folkhälsan-järjestö vei Leon ja yhden veljen Ruotsiin sotalapsiksi syyskuussa 1944. 

– Ikuisesti jäi mieleen saamani voileipä. Miten se saattoikaan maistua niin hyvältä! En ollut ennen sellaista saanut. Se oli setsuurileipää, jossa oli meetvurstipala päällä. 

Ruotsin-vuosina Leoon iskivät kurkkumätä ja keltatauti, ja sairaalassa piti olla lähes kaksi vuotta. Suomeen tullessaan hän oli 13-vuotias. Poika laitettiin rengiksi. Isä ja äiti joutuivat raastupaan, kun Leo ei ilmestynyt koulun penkille. Sovittiin, että hän sai tenttiä koululäksyt aina kerran viikossa. 

Kokin taival alkoi jo lapsuuskodista, jossa 9-vuotias Leo jo teki muille ruokaa. Renkipoikana hän muonitti itsensä ja muut. Ammatinvalinta oli selvä. Arvokkaan kahdeksanvuotisen opin ja perehdytyksen hän sai ruotsinkielisessä Matbaren-ravintolassa Caloniuksenkadulla Helsingin Etu-Töölössä. Nykyisin ravintola tunnetaan Troikkana.  

Leosta kasvoi ”tasavallan hovikokki”, sillä hänen tiensä vei Hotelli Marskin ravintolan keittiöpäälliköksi. Presidentinlinnan ja sen isännän Kekkosen juhlapalvelu hoidettiin tuolloin Marskista. Lampi kutsuttiin johtamaan valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan perustettavaa keittiötä, ja hän hoiti päällikön tehtävää yli 20 vuotta. Oli SALTit ja ETYKit sekä valtiovierailuja. Alaisia oli parhaimmillaan 56, ja tehtävät olivat vaativia. Leo ei kuitenkaan pelännyt. 

– Minulla on ollut rukouksen henki. Hississäkin olen rukoillut: Herra hoida sinä, minä vain teen. Minulta hävisi jännittäminen ja tuli asenne, että teen ryhmäni kanssa parasta – ja se riittää. 

Kautta kaikkien kiireisten keittiöpäällikön vuosien ja edelleen eläkeläisenä Leo Lampi on uskollisesti ja ahkerasti palvellut seurakuntaa vapaaehtoistyössä keittiössä. Leon toimintatapaa kuvailee Helsingin Saalemin pitkäaikainen emäntä ja edelleen vapaaehtoisena keittiön sydämenä työskentelevä Anneli Rännäli.  

– Leo on ollut täysin poikkeuksellinen. En ole missään työelämän tilanteessa tavannut niin sydämellistä ihmistä. Hän ottaa kaikki samanarvoisina.  

– Seurakuntaa hän rakastaa yli kaiken. Hän loi Näkinkujan Saalem-temppelin keittiösysteemin. Hänen käsialaansa on koko Saalemin palvelukonsepti, Rännäli kiittää. 

Vaikka elämässä on ollut menetyksiä ja nykyinen tehtävä on olla rakkaan Eini-vaimon omaishoitaja, Leo ei luovu kiitollisuudestaan. 

– Syvä kiitollisuus on tänä päivänä siitä, että tulin uskoon 1955. Kävin Helsingin Saalemissa kasteella 1956. Eino I. Manninen lausui erikoisen rukouksen vanhimmiston siunatessa meitä kastettuja: ”Siunaa näiden ulos- ja sisääntulo.” 

– En nuorena uskovana sitä oikein käsittänyt. Mutta tuo merkityksellinen siunaus on kantanut koko elämän. Murheita on ollut, mutta usko ja seurakunta ovat olleet valtava siunaus minun ja Einin elämässä. 

Asko Kariluodon kirjoittama elämäkerta Leo Lampi, Renkipojasta tasavallan hovikokiksi (Aikamedia) ilmestyi 2007. 



UUTISET