Niklas Piensohon opetuspuheesta kohu – Stockholm Filadelfian johtajan arveltiin vetävän uutta linjaa, toisaalta joutuneen tasapainottelemaan paineen alla

Piensoho asettui puheessaan edustamaan kantaa, jossa 1. Mooseksen kirjan kuvauksessa Jumalan tuomion kannalta olennaista oli kaupunkilaisten yleinen pahuus, ei heidän pyrkimyksensä homoseksuaaliseen raiskaukseen Lootin luona vierailevia enkeleitä kohtaan. Piensohon mukaan tulkinta Raamatun kuvauksesta on ”leimannut kristittyjen suhdetta homoseksuaalisuuteen”. 

Opetustunnin kysymys- ja vastausosiossa Piensoholta kysyttiin muun muassa, voiko homoseksuaalisessa suhteessa elävä pelastua. Piensoho ei halunnut vastata kysymykseen suoraan, vaan ilmoitti, ettei ”halua ottaa Jumalan paikkaa”.  

Piensoho totesi, että helluntailiikkeen linja on, että avioliitto on solmittavissa miehen ja naisen välisenä, eikä hän ole muuttamassa linjaa. ”Mahdolliset muutokset täytyy tehdä yhdessä”, hän sanoi.

"Jäi sellainen mielikuva, ettei Piensoho onnistunut kovin hyvin."

Kysyttäessä johtajuudesta seurakunnassa Piensoho vastasi, että keskeisin ominaisuus johtajalle on sopivuus johtajaksi. ”Vastauksena kysymykseen, voiko homoseksuaalinen henkilö olla johtaja seurakunnassa, vastaukseni on kyllä”, hän sanoi. 

Kohua herätti myös Piensohon toteamus, ettei homoseksuaalista suhdetta mainita Raamatussa syntinä. ”Mutta se mainitaan asiana, jonka vuoksi ihminen ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa”, Piensoho pyöritteli. 

Toissa viikolla julkaistu, Paavalin kirjeisiin keskittynyt oli luonteeltaan samanlainen. Siinä Piensoho muun muassa tulee lopputulemaan, jossa homoseksuaalisia suhteita on kahdenlaisia: niitä, joissa ihminen on vaihtanut tietoisesti vaihtanut heteroseksuaalisen elämän homoseksuaalisuuteen, ja niitä, joissa ihminen on syntymästään saakka homoseksuaalinen. 

Jälkimmäisen kaltaisen homoseksuaalisuuden, ja myös suhteen, Piensoho olisi valmis hyväksymään. 

Reaktiot opetukseen Ruotsin helluntailiikkeen piirissä ovat vaihdelleet ymmärtävistä jyrkän kielteisiin. 

Dagen-lehdessä julkaistun kahdentoista lähetysjärjestön allekirjoittaman julkilausuman mukaan kyseessä on ”vaarallinen teologinen suunnanmuutos”. 

Ruotsin helluntaikirkon johtaja Daniel Alm painotti Dagenissa muuttumatonta avioliittokäsitystä ja koko seksuaalisuuskysymyksen tarkastelua sen kanssa. 

– Me emme tule koskemaan avioliittonäkemykseemme. Se on määritelty sellaiseksi kuin se on.  

– On kysymys siitä, miten suhtaudutaan yksittäisiin ihmisiin, ja siinä seurakunnat voivat työskennellä eri tavoin. Niklaksen valinta on kokeilla omaa tapaansa, toiset tekevät kuten minä eli keskittyvät siihen, mikä on keskeistä uskossa, ja käsittelevät näitä asioita enemmänkin pastoraalisena dialogina, ei niinkään opetuksessa. 

Viime viikolla Niklas Piensoho osallistui pohjoismaisten lähetysjohtajien tapaamiseen Tansanian Mwanzassa. Konferenssissa Piensoho kommentoi tilannetta ja opetuksiaan. 

– Piensoho kertoi seurakunnan ja hänen itsensä käyvän kipeää prosessia seurakunnan sisällä olevien homeseksuaalisuutta kokevien kohtelusta. Heillä on aiheesta monia vaikeita kokemuksia lapsiperheistä itsemurhiin asti, Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja Usko Katto kommentoi keskusteluja Tansaniassa. 

– Prosessi on kesken. Millaisiin käytännön ratkaisuihin he päätyvät, on vielä avoinna. Hyvä, että heillä on rohkeutta käsitellä tätä kuumaa aihetta ja tulla myös väärinymmärretyksi ja väärintulkituksi. 

Ruotsinsuomalaisten helluntaiseurakuntien mediapastori Timo Pellinen nostaa asiassa esiin opetuksen ajankohdan ja uskoo myös poliittisen tilanteen vaikuttavan Piensohon puheisiin. Helluntailaisten vastaanottamia kehitysyhteistyövaroja on kyseenalaistettu vedoten seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuustavoitteisiin. 

– Mitä teemme, jos tukirahat loppuvat? Emme pysty tekemään samalla tavalla sosialista työtä ja kehitysyhteistyötä. 

Pellinen ei usko, että Niklas Piensohon asema seurakunnan johtajana olisi uhattuna. 

– Hänen ajatustensa takana on seurakunnassa vahva tuki. 

Pellinen puhui aiheesta . 

Suomessa Niklas Piensohon ajatukset saivat nopeasti palstatilaa sosiaalisessa mediassa. Näkemysten toisessa ääripäässä pohjoismaisen helluntailiikkeen katsottiin luisuvan lankeemukseen Tukholman puheiden kannustamana, toisella laidalla iloittiin ja katsottiin helluntaiseurakuntien teologian olevan muuttumassa myönteiseksi katsottavaan suuntaan. 

Tutkija ja tohtori Matti Kankaanniemi piti voimakkaan kielteisiä reaktioita ylimitoitettuina. 

– Kysymys- ja vastaustilanteet ovat vaikeita. Puuttuu etukäteinen valmistelu ja tarkentavat dialogit, jolloin viesti jää aina vajaaksi. 

– Syntyviin mielikuviin myös reagoidaan valtavalla raivolla ja kiihkolla. Ihmiset eivät ymmärrä kieltä eivätkä voi tarkistaa asioita. Leimahtaa massapsykoosin omainen lynkkausmieliala, jossa jokaisen täytyy kertoa, että hän itse kuuluu oikeamielisten joukkoon, Kankaanniemi kritisoi . 

Suomen helluntaikirkon johtaja Esko Matikainen pohti asetelmaa, jossa Tukholmassa käytävät keskustelut tuntuvat merkitsevän paljon myös suomalaisille helluntailaisille. 

– Estradi [Filadelfiaseurakunta] on arvovaltaisin, mitä pohjoismaisessa helluntailaisuudessa on. Sikäli ei ole ihmeellistä, että puheet herättävät huomiota. 

– Piensoho sanoitti linjaa, joka on olemassa, mutta rakensi myös toisen tulkintavaihtoehdon rinnalle. Hän yritti ratkaista sielunhoidollisen ongelman teologialla. Jäi sellainen mielikuva, ettei hän onnistunut tässä kovin hyvin, Matikainen kommentoi RV Podcastissa. 

Uutinen on tiivistelmä RV Podcastin jaksosta Kolme näkökulmaa Piensoho-kohuun, joka on ja .