Analyysi: Ovatko uskovat kristityt muita taipuvaisempia salaliittoteorioille, denialismille ja poliittisille ääriajattelulle? 

     Salaliittoteorioissa poimitaan omaan

     ajatteluun sopivia asioita ja yhdistellään niistä kertomus.

Teologian tohtori Matti Kankaanniemen mukaan salaliittoteorian perusolemuksesta käydään tutkijapiireissä keskustelua koko ajan. 

– Keskeinen ominaisuus salaliittoteorioissa on se, että niiden mukaan asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät. Joku vaikutusvaltainen taho pyrkii kulisseissa saamaan aikaan jotain pahaa. 

Kankaanniemi puhui aiheesta . 

Siitä, ovatko uskovaiset kristityt muuta väestöä alttiimpia kannattamaan salaliittoteorioita, ei tiettävästi ole tutkimusta Suomessa. 

Matti Kankaanniemi ottaa esille yhdysvaltalaistutkimuksen, jossa republikaanipuoluetta kannattavat valkoihoiset evankelikaalit ovat kenties lähimpänä meikäläisiä helluntaikristittyjä. 

– Huomattiin, että tiettyihin salaliittoteorioihin he ovat olleet paljon alttiimpia uskomaan. Nämä teoriat liittyivät esimerkiksi paikallisiin vaalilaskentoihin edellisissä presidentinvaaleissa, ja rokotteisiin. Mutta sitten taas esimerkiksi sen ajatuksen kohdalla, että kuussa ei olisi koskaan käyty, ero muihin ei ollut kovin merkittävä. 

Kankaanniemen mukaan asiassa näyttelee omaa rooliaan amerikkalaiskristittyjen lopunajan odotus. 

– Materiaali, jossa on antikristus, pedon merkki ja kylmä valtioliitto, on oma bisneksensä, joissa voi myös liikkua isoja rahoja. 

– Viime vuosina näissä piireissä on myös keskusteltu paljon rokotteista ja Covid-viruksesta, ja viimeisimpänä nyt siitä, mitä tapahtuu Ukrainassa. 

Uskovat kristityt ovat kiistämättä jonkin verran olleet näkyvillä erilaisissa denialistisissa keskusteluissa. Niissä esimerkiksi koronavirusta on saatettu vähätellä, rokotteita pelätä tai rajoitustoimiin on suhtauduttu kriittisesti. 

Matti Kankaanniemen mukaan uskovaiset eivät kuitenkaan ole olleet ainoita, jotka ovat kyseenalaistaneet auktoriteetteja. 

– Taustalla voi olla myös esimerkiksi vahvasti vasemmistolaisia ideologioita tai ympäristöaktivismia, ja heillä on valmiuksia kritisoida yleistä mielipidettä. 

– Uskovaisilla voi kyllä mielestäni olla hieman keskimääräistä enemmän taipumusta siihen, että otetaan vaihtoehtoisia auktoriteetteja, jotka tuottavat erilaista tietoa. 

Pandemian aikana keskeisenä denialististen näkemysten näyttämönä ovat toimineen mielenosoitukset. Suomessa lavoilla ei juurikaan ole näkynyt kristillisistä piireistä tuttuja henkilöitä. Onko aktiivisin koronakriittisyys jätetty suosilla muille? 

– Koronadenialismi ei oikein yhdisty mihinkään vakiintuneeseen kirkkokuntaan vapaissa suunnissa, kuten vaikka Vapaakirkkoon tai Helluntaiherätykseen, Matti Kankaanniemi sanoo. 

– Sanoisin, että denialisti kuuluu usein tällaiseen hyvin vapaaseen yhteisöön. Toisaalta joukossa on myös esimerkiksi luterilaisen kirkon jäseniä. Heillä saattaa olla verkon kautta yhteyksiä Yhdysvaltojen uskonnolliseen oikeistoon, ja sieltä saadaan aineksia ajatteluun.

Suomalaismedioissa esitettyjä ajatuksia suomalaisten suorista ideologisista kontakteista esimerkiksi Donald Trumpin tai Vladimir Putinin järjestelmiin Kankaanniemi pitää ”hauraina viritelminä”. 

Asetelma kääntyy Kankaanniemen mukaan niin päin, että uskoviin alkaa kohdistua salaliittoteoriamaista ajattelua. 

– Salaliittoteorioihinhan kuuluu juuri se, että poimitaan omaan ajatteluun sopivia asioita ja yhdistellään niistä kertomus. 

Kristittyjä on viime aikoina liitetty mielikuvissa nationalistisiin oikeistovoimiin. Kuinka paljon kyse on vääristä ennakkokäsityksistä? 

– Kyllä kristillisissä piireissä on nationalismia ja patriotismia, Matti Kankaanniemi sanoo. 

Kankaanniemi viittaa kuitenkin esimerkiksi helluntaiherätyksen historiaan, joka on ollut painotuksiltaan pikemminkin pasifistinen ja jopa vasemmistolainen. 

– Juuret ovat meillä vasemmalla, punaisessa kansaosassa ja työväenliikkeessä. Meillä on myös ollut esimerkiksi vahva ajatus pakolaisten kotouttamisesta ja integroimisesta 1990-luvulta lähtien. 

Toisaalta eikö kristityn ole oltava jonkinlainen vaihtoehtoisen todellisuuden kannattaja, jos esimerkiksi haluaa seurata maailman tapahtumia Raamatun valossa? 

– Kyllä näinkin voi sanoa. Myös kun esimerkiksi itse osallistun tieteen tekemiseen omalla alallani, olisi naiivia ajatella, että olisi olemassa jokin yksiääninen tiede, johon ei voi suhtautua kriittisesti, Matti Kankaanniemi määrittelee. 

– Kristillisyyteen kuuluu se, että ollaan hieman kriittisiä vähän joka suuntaan. 

– Jos uskoo, että on olemassa Jumala ja hengellinen ulottuvuus, niin kyllä väistämättä jossakin kohdassa ollaan törmäyskurssilla sen ajatuksen kanssa, että näitä ei olisi. 

Salaliittoteoriat ja denialismi tuskin tulevat vähenemään maailmasta. 

Kankaaniemi uskoo, että kyseessä on heiluriliike, ja juuri nyt ääriajattelu ja -ilmiöt koetaan houkuttelevina. 

– Heiluri voi lähteä myös toiseen suuntaan, ja myös muissa asioissa. Kun esimerkiksi naisten sarjassa alkaa kilpailla yhä enemmän transsukupuolisia miehiä, se aiheuttaa valtavaa vastustusta. 

Kankaanniemen mukaan tietyt salaliittoteoriat eivät myöskään ota tuulta alleen Suomessa. 

– Valta kuuluu kansalle -puolueessa alettiin esitellä juutalaisvastaisia salaliittoteorioita. Israel on kuitenkin pyhä asia monelle uskovalle, ja he löivät silloin luukut kiinni puolueeseen päin. Ääriryhmät voivat siis sotkeutua omiin jalkoihinsa. 

Artikkeli on toimitettu lyhennelmä .