Naisen lapsuutta leimasi pakolaisuus, ja nuorena hän joutui raiskauksen uhriksi. Ugandalaisen Justine Mbabazin tausta on surullisuudessaan yleinen, mutta yhä useampi nainen saa hänen laillaan uuden alun. Entinen pakolaistyttö on nykyään elinvoimaisen kehitysyhteistyöjärjestön työnjohtaja ja laadunvalvoja.
– Justine vieraili viime vuonna Suomessa ja kertoi avoimesti kokemuksistaan. Olen itsekin Ugandassa käydessäni nähnyt, kuinka hirveitä kohtaloita ihmisillä siellä on ja kuinka apua saaneiden toivo on herännyt, Liisa Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläinen on Caring Hands -järjestön Suomen yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys tuo maahan jätepaperista tehtyjä helmikoruja, joiden valmistaminen työllistää kymmeniä ja tuo elannon sadoille. Helmentekijät ovat leskiä, yksinhuoltajia, hiv-positiivisia ja muita yhteiskunnan hylkimiä naisia.
Helmiä myydään kolmessatoista maassa; eniten niitä menee kaupaksi Suomessa. Tänä vuonna helmimyynnissä rikkoutunee miljoonan dollarin raja, kun katsotaan kokonaistuloa järjestön perustamisesta alkaen.
– Suosio näyttää kaikkien ihmeeksi vain kasvavan. Syynä on tarina, joka kantaa: meillä on todella näyttää, mitä rahoilla on saatu aikaiseksi. Ja helmihän on nyt muotia, Jääskeläinen summaa.
50 naista ja yksi mies
Helmi-idean äiti Milla Happonen on tehnyt puolisonsa Hannun kanssa lähetystyötä Fida Internationalin kautta Ugandassa vuodesta 1995. Caring Hands -järjestön hän perusti Kampalassa vuonna 2006. Nykyään helmentekijöitä on 51 ja hallintoon sekä sosiaalityöhön palkattua henkilökuntaa 19 henkeä.
– Milla ja Hannu eivät itse ota tästä senttiäkään palkkaa, Jääskeläinen huomauttaa.
Vaikka järjestön tehtävänä on työllistää naisia, helmentekijäjoukkoon mahtuu yksi mieskin.
– Hän anoi kovasti päästä mukaan, koska hän on rampautunut lapsena sairastamansa vaikean taudin vuoksi. Emme sentään ole ihan miehiä hylkiviä, Jääskeläinen naurahtaa.
Apua Kampalan slummeihin
Noin 150 euron kuukausipalkka vastaa Ugandassa opettajan palkkaa. Se takaa helmentekijöille turvatun asunnon, terveydenhoidon ja lasten koulutuksen. Heille on myös perustettu oma koulu, jotta jokainen voisi jättää puumerkit menneisyyteen, oppia lukemaan ja laskemaan.
– Apu ei kosketa pelkästään tätä ryhmää, vaan kaikkia ovelle tulijoita autetaan uskontoon, ihonväriin ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Helmimyynnin tuotolla pyöritetään hyväntekeväisyyttä Kampalan slummeissa, Jääskeläinen lisää.
Caring Handsin työ on herättänyt huomiota myös kristillisten piirien ulkopuolella. Pari vuotta sitten järjestö sai Ugandan valtion vienninedistämispalkinnon, ja viime vuonna paperihelmet koristivat Miss Uganda -kilpailun finalisteja iltapukukierroksella.
Koruja saa tilata myytäväksi Jääskeläisen kautta tai tulevan Juhannuskonferenssin Missioteltasta. Konferenssissa voi myös tavata vieraita Ugandasta.
Säde Loponen
vdgh.orsrqhq$dlndphgld.il
Helmenmyynti on
lähetystyötä kotikulmilla
Melkein joka tilaisuudessa joku kysyy helmiä, ja seurakunnan ulkopuolellakin niitä menee kaupaksi, pastori Ilkka Salminen Kontulan Metrokappelista sanoo.
Metrokappeli on myynyt Caring Handsin helmikoruja järjestön alkuajoista asti. Salminen tuo niitä Suomeen laukuissaan Ugandan matkoiltaan.
– Olen nähnyt vierailuillani, miten työ nostaa helmentekijöiden omanarvontuntoa ja auttaa muun muassa aids-orpoja.
Helmikuume on iskenyt seurakuntaan niin, että yksi jos toinenkin kauppaa koruja työpaikoillaan, naapurustossaan ja tuttavapiirissään. Kouluvierailuilla niitä menee opettajille ja oppilaille.
Korujen hinnat liikkuvat neljän ja kolmenkymmenen euron välillä. Metrokappeli on myynyt helmiä jo yli 20 000 euron edestä ja laittanut summan lyhentämättömänä Caring Handsille.
– Jatkossa on mahdollisuus saada 20 prosenttia tuotosta omalle lähetystyölle. Meillä se tarkoittaa entisten kuolemaantuomittujen vankien raamattukoulua Ugandassa.
Salminen arvelee suomalaisten aktiivisuuden johtuvan siitä, että täällä on aina oltu innokkaita tekemään lähetystyötä.
– Työ ei ole vain rukoilemista ja uhraamista, vaan tässä on kaikilla seurakuntalaisilla uusi mahdollisuus. Seurakuntien kannattaa tulla Juhannuskonferenssiin sillä mielellä, että sieltä saa helmiä mukaan ja opastusta niiden myyntiin.
(SL)