Perhearvojen mureneminen haastaa seurakuntia (25.11.09)

Suomen helluntaikirkon järjestämän foorumin teemana oli ”Seurakunta muuttuvassa arvoympäristössä”. 

Foorumissa puhunut päätoimittaja Leevi Launonen kertoi, kuinka arvoajattelussa 1970-luvulla tapahtunut muutos on vaikuttanut suomalaiseen perherakenteeseen.

– Tuolloin yksilön onni alkoi mennä perheen edun edelle, ja familistinen, perhekeskeinen, ajattelumalli sai väistyä individualistisen ajattelun tieltä.

Muutos näkyy avioerojen ja avoliittojen lisääntymisenä 1970-luvulta lähtien. Vaikka 76 prosenttia suomalaisista asuu edelleen perheissä, ovat avioliiton solmimiseen ja perheeseen liittyvät käsitykset muuttuneet. Uusperheet ovat arkea, ja yhdessä asuminen ennen avioliittoa on yleisesti hyväksyttyä.

– Tilastojen mukaan noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempien avioeron, sinkkuus on nouseva trendi ja samaa sukupuolta olevien liitot ovat yleistymässä, kuvasi Launonen.

Tarjolla olisi oltava aitoa armoa
Suomalaisessa perhe- ja seksuaalietiikassa tapahtuneet muutokset joudutaan kohtaamaan myös helluntaiseurakunnissa, joissa opetus perhe- ja seksuaalietiikasta perustuu Raamattuun.  

Perhetyön pastori Elli Meklin Keravan helluntaiseurakunnasta pohti omassa puheenvuorossaan, kuinka toimia seurakunnassa uskoon tulleiden kohdalla, joiden perhemalli ei perustu Raamatun etiikkaan.

– Yhä useammin joudutaan pohtimaan esimerkiksi sitä, millaisessa tilanteessa eläviä ihmisiä voidaan kastaa. Vaikka pidämme Raamattua auktoriteettina, meillä ei ole kaikkiin yksittäisiin tilanteisiin valmista mallia. Seurakunnan johdon täytyy kuitenkin uskaltaa johtaa seurakuntaa eettisesti oikein ja uskoon tulleita tukien.

Keravan helluntaiseurakunnan nuorisopastori Esa Hyvönen opetti innostavasti, millaisia keinoja Paavali käytti ohjatessaan seurakuntia toimimaan eettisesti oikein. Hyvönen piti moraalittomuuteen langenneen ihmisen kohdalla oleellisena kysymyksenä ihmisen omaa halua astua muutoksen tielle ja eheytymisprosessiin.

– Eheytymisprosessit voivat kestää vuosia, ja seurakunnissakin olisi kasvettava sietämään keskeneräisyyttä ja pitkiäkin prosesseja.

Myös Helluntaikirkon hallituksen puheenjohtaja Klaus Korhonen muistutti ihmisten armollisesta kohtaamisesta.

– Samalla kun pidämme Raamattuun perustuvat ihanteet, emme saa unohtaa ihmistä. Sellaiseen ”täydelliseen” helluntailaisuuteen liittyy helposti kovuutta. Elämme kuitenkin epätäydellisessä maailmassa, jossa tarvitaan oikeaa armoa. Uskon, että jos Jeesus tulisi nyt tänne, hän tekisi syntiin langenneiden ihmisten kohdalla ratkaisuja, joissa meillä olisi ihmettelemistä.

Opetusta tarvitaan
Helluntaiherätyksen kolmanteen tulevaisuusfoorumiin osallistui noin kuutisenkymmentä ihmistä helluntaiseurakunnista ja -yhteisöistä eri puolilta Suomea. Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtava pastori Vesa Pylvänäinen piti foorumia erinomaisena.

– Foorumilla on korvaamaton merkitys opillisen pohjan rakentajana. Ympäristön arvoissa tapahtuneet muutokset luovat haasteita seurakunnan johtamiselle, opettamiselle ja ihmisten kohtaamiselle.

Myös ryhmäkeskusteluissa ja loppupaneelissa nousi esille, että seurakunnissa on perhe- ja seksuaalietiikan alueella lisääntyvää tarvetta sielunhoidon kehittämiseen, koulutukseen ja opetukseen. Tulevaisuudessa tarvitaan todennäköisesti yhä enemmän tietoa esimerkiksi siitä, kuinka auttaa niitä, joilla on omaan seksuaaliseen identiteettiinsä liittyviä ongelmia. Raamattuun perustuvasta avioliittokäsityksestä tulisi tarjota seurakunnassa myös jatkuvasti opetusta. Erilaisten pienryhmien ja vertaistuen kehittäminen nähtiin keinona kulkea ihmisten rinnalla elämän vaikeuksissa.

Foorumin sisällöstä vastannut Helluntaikirkon eettis-opillinen toimikunta sai myös ryhmäkeskustelujen tulokset hyödynnettäväkseen.

Helluntaikirkolle uusi hallitus
Foorumin yhteydessä järjestettiin myös Suomen Helluntaikirkon yhdyskunnan vuosikokous. Kokous päätti muun muassa Helluntaikirkon hallituksen uudesta kokoonpanosta. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Seppo Salonen, Kimmo Mantsinen, Pekka Havupalo, Esko Matikainen ja Yrjö Kemppainen. Edelleen hallituksessa jatkavat Vesa Pylvänäinen, Jorma V. A. Halonen, Timo Konttinen, Usko Katto, Aulis Koponen, Lasse Ripatti ja Saara Tikkakoski.

Pitkään puheenjohtajana toiminut Klaus Korhonen jäi omasta pyynnöstään pois hallituksesta. Hallitus valitsee uuden puheenjohtajan keskuudestaan myöhemmin pidettävässä kokouksessa.


Merja Larkkonen