Iso Kirja -opiston opettaja Hanno Heino esittää kaksi helluntaiseurakuntien opetuksessa vaikuttavaa raamatuntulkintaan liittyvää haastetta.
– Ensimmäistä voidaan kutsua traditionalismiksi. Tietyssä historiallisessa ja kulttuurillisessa tilanteessa muodostunut yhteinen käsitys tulkinnasta siirtyy julistajapolvelta toiselle ilman uuden polven pohdintaa perityn tulkinnan ja uuden kontekstin välisestä suhteesta.
Suomi ei ole enää lintukoto, jossa koti, uskonto ja isänmaa ovat yhteiskunnan arvomaailman avainsanoja. Maailma muuttuu, ja seurakunnan on vastattava erilaisiin haasteisiin kuin Yli-Vainion aikana. Uudet tilanteet vaativat uusia tulkintoja ja sovelluksia Raamatun tekstistä.
Raamatun tulkinta seurakuntakontekstissa on Iso Kirja -opiston uusi maisteriohjelman suuntautumisvaihtoehto, joka nostaa käytännön seurakuntatyön tueksi ja ongelmanratkaisun avaimeksi syvemmän raamatuntulkinnan ja eksegeettisen työskentelyn taidot.
Kolme uutta kurssia antaa tutkinnolle sen erityispiirteet: Yhdellä kurssilla tarkastellaan alkuseurakunnan tapaa soveltaa Jeesuksen opetuksia erilaisissa uusissa tilanteissa. Toisella kurssilla sovelletaan Paavalin teologisia teemoja nykyseurakunnan elinympäristöön ja arvoihin. Kolmas kurssi esittelee Raamatun asemaa ja sen käyttöä tämän ajan seurakunnassa.
Taustaoletukset vaikuttavat tulkintaan
Toisena raamatuntulkinnan haasteena seurakunnassa Heino mainitsee pragmatismin.
– Seurakunnassa on usein käytännön tarve raamatullisille ohjeille. Kun etsitään nopeita ratkaisuja tilanteisiin, tarkempi raamatullinen pohdinta jää tekemättä. Asiat on hoidettava ja tulkinnan pohtimisen koetaan vain monimutkaistavan asioita. Tällöin käytännön julistuksen ja Raamatun tekstin väliin muodostuu kuilu, ja Raamatun sanoman merkitys käytännön elämän kannalta vähenee.
Suoraviivaisen soveltamisen taustalla voidaan nähdä perushelluntailainen ajatus ”Raamattu selvästi sanoo”, eli oletus siitä, että Jumalan sanan tarkoitus on kaikissa kohdin lukijalle selvä. Joskus ”itsestään selvä” ymmärrys Raamatun kohdasta voi kuitenkin olla puhtaasti huono ja väärä tulkinta.
Raamatun tulkitseminen ja soveltaminen nykytilanteeseen vaatiikin erilaisten taustatekijöiden välisen vuorovaikutuksen ymmärtämistä.
– Raamatun tulkitsijan tulee hallita Uuden testamentin dokumenttien sisältö, mutta on tärkeää tuntea myös oma historiallinen ja kulttuurillinen elinympäristönsä sekä oma ajatusmaailmansa, Heino toteaa.
Helluntailainen raamattunäkemys
Helluntailiikkeessä on viime aikoina nostettu esille erilaisia ajatuksia raamattunäkemyksestä. Historiallisesti ja maailmanlaajuisesti helluntaiherätyksen raamattukäsityksellä on aina ollut omat painopisteensä.
– Raamatun tehtävä on todistaa Kristuksesta. Helluntaijulistuksessa Kristus on nähty varhaisesta vaiheesta alkaen Pelastajana, Parantajana, Pyhällä Hengellä kastajana ja tulevana Kuninkaana. Tunnustuksellisen helluntailaisen raamattunäkemyksen tulee olla sellainen, joka tuo selvästi esiin nämä ulottuvuudet, Heino esittää.
Lari Launonen
odul.odxqrqhq$dlndphgld.il
