Kulttuurimme on niin sulkeutunut ateistiseen ja agnostiseen ilmapiiriin, että se uhkaa älyllistä vapautta ja kykyä ottaa huomioon vastakkaisia näkökantoja.

Näin julisti Tapio Puolimatka viime keskiviikkona uuden kirjansa julkistamistilaisuudessa. Tiedekeskustelun avoimuuskoe on kiistellyn kristityn filosofin neljäs uskon ja tieteen suhdetta käsittelevä teos. Kirjan perusajatus nojaa juutalaisen ateistifilosofi Thomas Nagelin teesiin, jonka mukaan kaikki tosiasiat saavat erilaisen tulkinnan riippuen siitä, onko lähtökohtana usko Jumalaan vai ateismi. Puolimatkan mukaan tiedeyhteisön tulisi sallia myös tutkimus, jonka lähtökohtana on usko Jumalaan.

Jumala-käsitteen tulo takaisin alunperin kristinuskon maailmankuvasta ponnistaneeseen länsimaiseen tieteeseen ei Puolimatkan mukaan synnyttäisi villejä teorioita.

– Ateistit usein herjaavat, että eikö maailmaa olisi voinut luoda esimerkiksi lentävä spagettihirviö tai suuri kurpitsa? On kuitenkin muistettava, että teorioiden selitysvoima ratkaisee niiden pätevyyden.

Evoluution todisteet kertovat luojasta

Ohjaamattoman evoluution teoria perustuu todisteisiin. Todisteet vaativat kuitenkin aina tulkintaa. Puolimatkan mukaan tulkintaa määrittelee tutkijan kanta Jumalan olemassaoloon.

– Darwinin juhlavuosi tuotti läjän evoluutiokirjoja. Minua hämmensi se, että niissä esitetyt todisteet osoittivat mielestäni toinen toisensa jälkeen luojan olemassaoloon.

– Älyllinen tilanne on kummallinen: millaisessa tiedekulttuurissa voidaan tietyt tosiasiat kääntää täysin päinvastaisiksi?

Suomessa on popularisoitu myös aivoja tutkivaa kognitiivista uskontotiedettä, joka joidenkin mielestä kykenee osoittamaan, missä kohtaa aivoja jumalausko sijaitsee.

– Ja nyt on pohdittu voitaisiinko tämä osa aivoista poistaa kirurgisella toimenpiteellä! Ihmiset jotka taistelevat kristinuskoa vastaan vapauden nimissä eivät usein tunnista totalitaristisia ajatuksiaan.

Puolimatka on viime vuodet vääntänyt ahkerasti kättä uusateistien ja tiedemiesten kanssa niin julkisissa väittelyissä yliopistojen lavoilla kuin kirjojen ja sanomalehtien sivuilla. Häntä on ihmetyttänyt vastapuolen ja median tunteellinen retoriikka, jolla kristittyjen tiedemiesten ajatuksia vastaan on hyökätty.

– "Tieteen edustaja" -tittelin saa aina se, joka edustaa ateistista tiedekäsitystä, olipa tämä vaikka vasta opintojensa alussa oleva vapaa-ajattelija.

– Rääväsuisinkin ateisti voi esiintyä intellektuellina.

Helluntainuoret älyllisesti liberaaleja

Puolimatka toteaa suuntaavansa teoksensa ennen kaikkea lukioikäisille, sillä sen jälkeen ihmisten käsitykset tahtovat jumiutua paikalleen. Hänen mukaansa helluntailiikkeessä tulisi avoimesti käsitellä älyllisiä kysymyksiä.

– Edellinen sukupolvi oli epätietoinen siitä, että on olemassa tiedettä, joka lähtee liikkeelle Kristuksen arvovallasta. Nyt yliopistoon menevillä nuorilla ei ole kristinuskoon perustuvaa filosofista ajattelupohjaa. On vaarana, että heistä tulee sydämeltään uskovia mutta älyllisesti liberaaleja.

Lari Launonen

odul.odxqrqhq$dlndphgld.il