Helsingin Sanomat käsittelee pääsiäisviikon jutussaan kuoleman teologiaa. Lehden mielenkiinto kohdistui erityisesti siihen, mitä eri kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat opettavat ihmiselle tapahtuvan kuolemassa.
Helsingin Sanomat lähetti yhteisöille vastattavaksi kaksitoista kuolemaan liittyvää kysymystä. Yksi niistä kuului: onko ruumiin ylösnousemus mahdollista? Tuohon kysymykseen Suomen Helluntaikirkon vastaus oli myöntävä: ”Kaikki ihmiset nousevat ylös ruumiillisesti. Jeesukseen uskovat saavat siinä yhteydessä uuden ruumiin, joka on Jeesuksen ruumiin kaltainen.”
Kysymys kuolemasta ei ole ainoastaan uskontotieteellisesti ja antropologisesti kiintoisa, se on myös kristillisen uskon kannalta perustavan keskeinen. Uudessa testamentissa kuolema ja ylösnousemus muodostavat käsiteparin ja teologisen lähtökohdan niin Jeesuksen lunastustyölle kuin jokaisen ihmisen tulevaisuudelle. Siksi onkin yllättävää, miten vähän saarnoissa nykyisin käsitellään tätä ihmisen ruumiillisen kuoleman ja ylösnousemuksen aihepiiriä.
Kristinuskon syntyessä sen aatteellisessa ympäristössä vaikutti laajasti kreikkalaisen filosofian suuntaus, platonismi, jossa uskottiin sielun ja ruumiin erillisyyteen sekä ruumiin arvottomuuteen. Siksi myös ajatus ruumiin ylösnousemuksesta kuulosti käsittämättömältä ja vieraalta.
Tätä kulttuurista taustaa vasten pääsiäisaamun sanoma oli vallankumouksellinen. Ensimmäiset kristityt julistivat ruumista halveksiville kreikkalaisille, että Jumala herätti Poikansa kuolleista kirkastetussa ylösnousemusruumiissa ja tulee kerran antamaan myös jokaiselle häneen uskovalle samanlaisen ylösnousemusruumiin. Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 15. luku tarkastelee tätä ylösnousemuksen teologiaa:
”Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaiseksi.”
Pääsiäisen suuri sanoma ei merkitse ainoastaan Jeesuksen ylösnousemusta, vaan myös meidän ruumiimme lunastamista ja uudeksi luomista. Siksi pääsiäisaamun viesti on täynnä syvää lohdutusta, toivoa ja uuden elämän voimaa.
Myös jokainen sairauksista kärsivä uskova saa luottaa siihen, että ylösnousemusruumis on odottamassa häntä. Elämä jatkuu kirkastettuna ja vailla kipua.
Se on yhtä varma tosiasia kuin Kristuksen tyhjä hauta.
Leevi Launonen
