![]() | |||
Turvattomuus leimaa alkanutta vuotta (10.1.2012)
Vuoden vaihtumiseen liittyy aina pienoinen jännitys. Kukaan ei tiedä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Tällä kertaa vuosi alkoi poikkeuksellisen turvattomuuden vallitessa.
Euroopan talouskriisi kärjistyi loppuvuotta kohti. Euron käyttöönoton 10-vuotismerkkipäivästä ei tullut juhlaa, vaan arvailut euron kohtalosta voimistuivat. Kauan odotettua talouskriisin kokonaisratkaisua ei syntynyt. Poliittiset päättäjät antoivat toinen toistaan ristiriitaisempia lausuntoja. Talouden asiantuntijatkaan eivät uskaltaneet sanoa mitään varmaa vedoten siihen, että nykyisen talouskriisin kaltaista ennakkotapausta ei ole olemassa koko maailmantaloudessa. Samanaikaisesti alettiin puhua edessä olevasta taantumasta ja työttömyydestä. Ei ole mikään ihme, että syvä epävarmuus alkoi hiipiä jo yksittäisiin kotitalouksiin. Turvattomuuden tunnetta ei ainakaan lievittänyt se, että juuri
joulun ja vuodenvaihteen tienoilla talvimyrsky sai aikaan jopa viikon mittaisia
katkoksia valtakunnallisessa sähkönjakelussa. Ihmisille alkoi valjeta, miten
haavoittuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa elämme. Sähkökatkoksen myötä
huomattava osa itsestään selvistä palveluista lamaantui. Lämpöä, vettä ja valoa
ei enää saatu kaikkiin koteihin. Kesän aikana kootut pakasteet sulivat, eikä puhelinverkko
hätänumeroineen monin paikoin toiminut. Myös kaupoissa sähkön puuttuminen
aiheutti tuorevarastojen pilaantumista. Joidenkin mieleen hiipi ajatus, mitä
seuraisi todellisen kriisitilanteen yllättäessä. Monien ihmisten tulevaisuuden pelkoa lisäsivät myös viestimien
kautta leviävät ja osittain taikauskoon perustuvat spekulaatiot maailmaa
odottavista mullistuksista. Ehkä eniten huomiota herätti muinaisten Maya-intiaanien
kalenterin päättymiseen liittyvä olettamus maailmanlopusta alkaneen vuoden
joulukuussa. Väistämättä Raamattua tuntevan mieleen tulee Jeesuksen ennustus:
”Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa.” Ajankohtaisten pelkojen keskellä ei voisi olla mitään parempaa
kuin evankeliumi, ilosanoma Pelastajasta. Se tarjoaa ihmiselle perusturvallisuuden,
joka ei järky edes oman elämän tai ympäröivän maailman järkkyessä. Erityisesti
arvokasta on se, että evankeliumi antaa myös lapsille ja nuorilla
kasvuympäristön, josta sävyttää tulevaisuus ja toivo. Kristuksen kanssa uskovat
selviävät voittajina myös edessä olevina aikoina. Turvattomuuden lisääntyessä kristittyjen tulee entistä
rohkeammin pitää esillä sitä turvaa, joka löytyy Jumalan yhteydessä. Klaus Korhonen
| |||
![]() | |||