Mitä yhteistä on Mikael Agricolalla, jonka päivää vietämme ensi lauantaina, ja Nick Pollardilla, joka vieraili Suomessa viime viikolla?
Kielen merkitys. Tarkemmin sanottuna pyrkimys löytää sellainen kieli, jolla Raamatun suuri sanoma voidaan välittää tavallisille ihmisille.
Keskiajalla katolisen liturgian salaperäinen kieli oli latina, mutta uskonpuhdistajat halusivat kansan lukevan ja ymmärtävän Raamattua omalla äidinkielellään. Mikael Agricola käänsi meillä ensimmäisenä Uuden testamentin suomen kielelle. Samalla hän joutui luomaan uusia sanoja ja kehittämään kieltä. Uuden testamentin kääntämiseen Agricolalta kului yksitoista vuotta. Se Wsi Testamentti valmistui 1548. Koko Raamattua suomalaiset pääsivät lukemaan ensi kerran omalla äidinkielellään vuonna 1642.
Reformaation myötä kansankielisten raamatunkäännösten tekeminen yleistyi, ja kaikki merkittävimmät eurooppalaiset kielet saivat pian oman käännöksensä. Nykyisin Raamattu on ollut jo pitkään maailman käännetyin kirja.
Englantilainen tv-kasvo, kirjailija ja luennoitsija Nick Pollard lähestyy kieltä toisesta näkökulmasta. Hän luennoi viime viikolla maamme yliopistoissa sekä Usko ja yhteiskunta -seminaarissa Helsingissä.
Pollard haastoi suomalaisia kristittyjä paneutumaan populaarikulttuurin käyttämään kieleen. Hänen mielestään nykykulttuurin lukutaito auttaa kristittyjä rakentamaan siltoja kristinuskosta vieraantuneiden ihmisten maailmaan. Toisin sanoen: perinteinen evankeliointi ei useinkaan toimi maallistuneessa nykykulttuurissa, koska tämän ajan ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä sen kieltä.
Konkreettisena esimerkkinä populaarikulttuurista Nick Pollard nosti esiin elokuvien tarinoiden kielen. Hänen mukaansa monien elokuvien sanomassa tulee esiin synnin merkitys ja vääristä valinnoista johtuva tuomio, mutta ei armoa eikä pelastusta. Vain evankeliumi sisältää myös jälkimmäiset. Pollardin mukaan kristitty, jolla on nykykulttuurin lukutaito ja joka ymmärtää elämän peruskysymyksiä, pystyy rakentamaan luonnollisia yhteyksiä oman aikansa ihmisiin. Kristinuskosta vieraantuneiden kanssa täytyy ensin oppia puhumaan samaa kieltä, jotta voisi välittää heille Raamatun tarjoaman vastauksen.
Mikael Agricolan suurena haasteena oli kääntää Jumalan Sana suomen kielelle. Nick Pollardin mukaan meidän haasteemme on kääntää Jumalan Sanan merkitys nykykulttuurin kielelle.
Raamatunkäännösten rinnalle entistä tärkeämpään asemaan on noussut se kieli, jolla lähestymme kristinuskosta vieraantuneita ihmisiä. Tehtävä on yhtä arvokas ja vaativa kuin aikoinaan Agricolalla.
Leevi Launonen
