Pääoman hiipumisesta seuraa taantuma, ellei peräti lama. Saman asian voi ilmaista vanhalla kansanomaisella totuudella: Köyhdyt, jos syöt enemmän kuin tienaat. Tämä lienee todettu menneinä kuukausina myös maailmantalouden mittakaavassa.
Sama lainalaisuus koskettaa myös seurakuntiamme. Niiden pääomasta suuri osa koostuu Jumalaa rakastavista ja palvelevista ihmisistä. Vaikka rahatalous olisi hyvässä tasapainossa, saatamme silti elää keskellä kiihtyvää ihmisten pääomavajetta. Tämän vajeen estämiseen ja paikkaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Seurakuntien julistajien keskuudessa on tehty useitakin tutkimuksia työuupumuksesta. Tulokset ovat tiedossa ja asioita on yritetty korjata. Silti seurakuntatyön jättävien määrä on edelleen hälyttävän suuri. Pääomavaje on kasvanut sellaiseksi, ettei enää ole ollut mistä ottaa. Suorana seurauksena tästä on se, etteivät seurakuntien vapaaehtoiset vastuunkantajat saa enää sitä tukea ja ohjausta, jota he välttämättä tarvitsisivat jaksaakseen korvaamattoman arvokkaassa palvelutehtävässään.
Herätyskristillisyyden historia on pioneerien ja haasteiden historiaa. Tähän on kuulunut antautuminen, jossa ei ole kyselty hintaa – joskus vaikka pienen painostuksen alla tyyliin ”ei pirukaan jouda lomia pitämään”.
Ennen aikaan haasteet olivat selkeämpiä ja ne tulivat yksittäin. Työn laajetessa kaikkialle maailmaan sen luonne on samalla muuttunut. Vaikka edelleen tarvitaan myös pioneerihenkeä, ei yksinäinen taistelija selviä kaikkien haasteiden keskellä. Tarvitsemme toisiamme jakaaksemme kuormaamme, tukeaksemme toisiamme ja ylläpitääksemme sitä pääomaa, jolla asioimme.
Vapaaehtoisten tukemisessa on otettava huomioon ihmisten elämäntilanne. Nuoret viihtyvät yhdessä, ja heillä on aikaa ja voimavaroja luonnostaan moneenkin palvelutehtävään jopa opiskelun ohessa.
Kun mukaan tulee perhe, prioriteetit muuttuvat, ja näin tuleekin olla. On Jumalan sanan mukaista pitää hyvää huolta perheestään ja sen hyvinvoinnista. Samalla se merkitsee huolenpitoa Jumalan antamasta pääomasta. Tästä syyllistäminen on rikos Jumalaa vastaan. Herätyskristillisyyden piirissä on vuosikymmenien aikana nähty liian paljon uupuneita perheitä, joissa kulissit ovat pystyssä, mutta kaikki muu kulutettu.
Yksi käytännöllinen tapa perheiden tukemiseksi voisi olla nuorten perheiden palvelutehtävien lukumääräinen rajaaminen seurakunnassa. Jeesus kehotti laskemaan kustannuksia ja pitämään huolta pääomasta, leivisköistä. Hän kehotti myös erottamaan saadusta sadosta siemenviljan uutta satoa varten.
Kari Ketoja
