Vapahtajamme Jeesus työskenteli usein ruuhkien keskellä. Hän eli ihmisten tarpeiden, odotusten ja kysymysten alituisessa ristipaineessa. Ja häntä kiirehdittiin lähtemään milloin minnekin. Ehkä juuri sen vuoksi hän osasi arvostaa yksinäisyyttä ja Jumalan läsnäolon täyttämää hiljaisuutta.
Raamattu kertoo, että Vapahtajallamme oli tapana vetäytyä säännöllisesti pois ihmisjoukkojen luota: ”Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin.” Hiljaiset latautumisen hetkensä Jeesus vietti mieluummin luonnon keskellä avoimen taivaan alla kuin talojen varjoisissa sisätiloissa.
Samaa elämäntapaa Jeesus opetti myös seuraajilleen. Hän huomasi opetuslasten tulevan ja menevän koko ajan sellaisella kiireellä, ettei heillä ollut aina aikaa edes syödä rauhassa. Kun apostolit tulivat kerran Jeesuksen luo innoissaan kertomaan hengellisen työnsä saavutuksista, Mestari käänsi heidän huomionsa aivan muualle: levon tarpeeseen. Sen sijaan että hän olisi ryhtynyt pitämään opetuslapsilleen strategiapalaveria tai laatimaan uusia toimintasuunnitelmia, hän teki heille yllättävän ehdotuksen: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” Viisas tiimin johtaja huolehti levon tarpeesta silloinkin kun jäsenet eivät siihen itse kyenneet.
Meille nykyajan kiireisille ihmisille yksi mahdollisuus lepoon on säännöllisesti pidettävä vuosiloma. Työntekijöiden vuosilomasta säädettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1922 työsopimuslaissa. Silloin sen vähimmäispituudeksi määriteltiin vaatimattomat seitsemän päivää. Vuoden 1939 vuosilomalaissa lomaoikeus piteni 9–12 päivään ja 1960-luvulla sen pituutta jatkettiin 18–24 päivään. Vuonna 1973 säädetty laki nosti lomaoikeuden nykyiselle tasolle.
Yhteiskunnan ja perheiden ajankäyttö rytmittyy pitkälti koulun loma-aikojen mukaan. Ennen koulujen kesäloma kesti kolme kuukautta, kesäkuun alusta elokuun loppuun. Vuonna 1971 kesälomaa lyhennettiin, kun lauantait tulivat kouluissa pysyvästi vapaapäiviksi. Viime vuosina yhteiskunnallista keskustelua on käyty työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta, mistä on muodostunut jaksamisen ydinkysymys.
Levolla ja pysähtymisellä on monia myönteisiä vaikutuksia. Hyvin vietetty loma laajentaa ihmisen näköalaa elämään. Se tarjoaa uusia kosketuskohtia merkityksellisiin asioihin kuten ihmissuhteiden hoitamiseen, kirjojen lukemiseen ja virkistäviin harrastuksiin. Kesällä myös Suomen luonto on kauneimmillaan kertoen Jumalamme suurenmoisesta luomistyöstä.
On aika rentoutua ja levähtää. Iloa kesään!
Leevi Launonen