Sisältö » Pääkirjoitus

Käskyttämisestä kuulijoiden kunnioitukseen (1.7.09)

Hengellisissä tilaisuuksissa kohtaa aika ajoin toimintaa, joka vaikuttaa kuulijakunnan käskyttämiseltä. Amerikkalaisessa herätyskristillisyydessä tällaista vastenmielistä komentelua on esiintynyt läpi vuosikymmenien.

Erilaiset kuulijoiden ”hyppyyttämiset” näyttävät tulevan muotiin tasaisin väliajoin ja leviävän nopeasti ympäri maata. Suurten lavojen esikuvia matkitaan pian myös pienten seurakuntien tilaisuuksissa.

Kun ylistysbuumi löi itsensä läpi 1990-luvulla, ihmiset saivat tottua pakolliseen seisomiseen ja käsien nosteluun. Sitten muotiin tuli taputus. Saarnapöntöstä käskettiin aplodeeraamaan milloin millekin asialle – jopa itselleen Jeesukselle. Uusin käskyttämisen muoto on laittaa kuulijat toistamaan tilaisuuden johtajan valmiiksi antamia lauseita vierustovereilleen ja kättelemään heitä. Tämäkään ei aina riitä. Sanan kuulijoita saatetaan johtaa koskettelemaan ja jopa halaamaan toisiaan – istui vierellä sitten millainen ihmisluomus tahansa.

Epäilemättä tällaisen käskyttämisen taustalla on usein hyvä pyrkimys: halutaan vapauttaa ilmapiiriä, synnyttää vuorovaikutusta ja avata mieliä sanoman vastaanottamiselle. Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta kokousteknisellä manipuloinnilla on aina myös kääntöpuolensa. Tulisi muistaa, että kuulijakunnan joukossa on monenlaisia ihmisiä: ensi kertaa tilaisuuteen tulleita, sielultaan arkoja, tunne-elämässään haavoittuneita, sairaita, hiljaisuutta kaipaavia, masentuneita, seksuaalisesti hyväksikäytettyjä, intimiteetin rajoistaan tarkkoja ja epä-älylliselle ilmapiirin kuohutukselle allergisia. Vaikka pyrkimys olisi hyvä, väärien keinojen valinta kuulijoiden ohjailussa voi synnyttää ahdistuneita tunteita ja ärtymystä.

Hyvän hengellisen tilaisuuden tunnuspiirteenä on aito kuulijoiden kunnioitus. Kuulijakunta ei saa olla juontajalle tai puhujalle vallankäytön kohde tai väline oman karismaattisen egon esille tuomiseen. Tervehenkinen julistaja luottaa siihen, että Jumalan Sanassa itsessään on vaikuttava voima.
Paavalin mukaan ”missä Herran Henki on, siellä on vapaus”. Pyhä Henki vaikuttaa kuulijoissa aitoa iloa, luovaa vapautuneisuutta ja myös spontaania toiminnallista ilmaisua. Ihmisten keinotekoinen käskyttäminen johtaa tavallisesti päinvastaiseen lopputulokseen.

Seurakuntien ja suurjuhlien kokouskulttuuria on tärkeä arvioida. Hengellisissä tilaisuuksissa on syytä palata aitoon kuulijoiden kunnioitukseen. Me olemme oikeasti sen arvoisia.

Leevi Launonen