Muistan edelleen hyvin miten varhaisnuorena ahmin uskonnälkääni jokaisen Chick Publicationsin traktaatin, jonka konferenssin myyntihyllystä löysin. Mustavalkoiset sarjakuvat olivat oivaltavia, ja ojentelinkin jo mielessäni evoluutiotraktaatin biologian opettajalleni ja mormonitraktaatin mormoneille. Vaikka Sodoman ja Gomorran homoseksuaalisuutta kuvaileva kirjanen nostatti hieman selkäkarvoja pystyyn, en osannut nähdä noissa viattomissa läpysköissä mitään pahaa.
Varhaisnuoruus ja nuoruus oli minulle ehdottoman uskonnollisuuden aikaa. Mustavalkoiset traktaatit tukivat hyvin mustavalkoista maailmankuvaani, jossa seurakunnan ulkopuoliset ihmiset olivat lähinnä käännyttämisen kohteita. Ollakseni kuitenkin aivan rehellinen, en uskaltanut tuona aikana jakaa kuin yhden traktaatin. Koin siitä aiemmin huonoa omaatuntoa, mutta nyt olen siitä kiitollinen. Myötätuntoni ansiosta tunsin, että traktaateissa kaikki ei ole kohdallaan.
Uskontojen uhrit -järjestön mukaan yksi ahdistavan uskonnon merkeistä on manipulaatio. Hengellinen manipulaatio on sitä, että pyritään ohjaamaan ihmisen elämää tiettyyn suuntaan vastoin hänen omaa etuaan. Tätä tavoitetta tukee jatkuva viholliskuvan piirtäminen. Seurakunnan jäsenten oma tapa uskoa on oikea, ja kaikki muut kulkevat vailla päämäärää kohti tuomiota. Tällainen mustamaalaaminen ulottuu kirkkokuntienkin tasolle.
Traktaattien hengellinen väkivalta perustuu niiden edustamaan ihmiskuvaan, joka on synkkä ja vihamielinen. Niissä mustamaalataan tiettyjä ryhmiä ja yksinkertaistetaan elämään ja pelastukseen liittyviä kysymyksiä.
Evankeliointityössä on aina otettava huomioon ihmisen koko elämänkaari. Yksilön eri ikävaiheiden tukeminen kuuluu seurakunnan kokonaisvaltaiseen tehtävään. Seurakunta kohtaa ihmistä erilaisissa elämäntilanteissa ja niiden kriiseistä kumpuavissa uskonkysymyksissä. Ei siis riitä, että ihminen saadaan kadulla lukemaan syntisen rukous – ja jätetään sen jälkeen Herran haltuun.
Traktaatit ovat hyvää viihdettä niille, jotka elävät omassa mustavalkoisessa uskonmaailmassaan, mutta heikko väline kohtaamaan ihmisiä, jotka haluavat oikeasti tulla kohdatuiksi.
Nyt valveutunut lukija heittää vasta-argumenttina ilmoille sellaisen ihmisen nimen, joka on tullut uskoon traktaatin luettuaan.
Vastaan tähän ystäväni kertomalla esimerkillä: Ihminen saattaa tulla uskoon löydettyään ojanpohjasta revityn traktaatin. Siitä huolimatta emme ala seurakuntana repimään traktaatteja ja heittelemään niitä ojiin.
Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö Southern Poverty Law Center luokittelee Chick Publicationsin viharyhmäksi. Yhdyn tähän luokitteluun.
Suosittelenkin siirtymään evankelioinnissa traktaattikeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Ihmisten kohtaaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin on aina hedelmällisempää kuin mustamaalaaminen.
Ville Mäkipelto
ylooh.pdnlshowr$khovlqnl.il
Kirjoittaja on helsinkiläinen teologian opiskelija.
