Sisältö » Kolumnit

Metabolinen oireyhtymä (09.03.10)

Syksyllä 2009 sain kirjeen, jossa minulta tiedusteltiin valmiutta osallistua vapaaehtoisena Kuopion yliopistollisen sairaalan Mediteknia-nimisen tieteellisen tutkimusosaston sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Luettuani kirjeen heitin sen roskikseen. Olin mielestäni terve mies, mitä nyt ehkä vähän ylipainoinen.

Hämmästykseni oli suuri, kun sain eräänä päivänä kirjeen, jossa sanottiin: ”Teidät on hyväksytty Mediteknian tieteelliseen tutkimukseen.” Syykin selvisi pian. Rakas Tarja-vaimoni oli löytänyt ruttaamani kutsukirjeen roskiksesta ja palauttanut sen täytettynä puolestani tutkimuslaitokselle!
Puolisoni huoli terveydentilastani oli aiheellinen. Menin nöyrästi tutkimuksiin.

Nyt kädessäni oli paperi, josta luin tuon pelottavalta kuulostavan diagnoosin: metabolinen oireyhtymä. Työterveyslääkärini suomensi sairauteni laadun: ”Liian korkeat kolesteroliarvot, aikuistyypin diabetesvaara sekä perinnöllinen taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin.”

Sain elämäni ensimmäiset kolesterolilääkkeet. Poislähtöä tehdessäni tämä nuorehko naislääkäri tahtoi evästää minua sanomalla: ”Mutta paras hoitokeino tähän sairauteen on terveellinen ruokavalio ja …” Valkotakkinen keskeytti lauseensa ja luoden minuun samalla hieman säälivän katseen lisäsi sitten huokaisten: ”…niin, ja reilunpuoleinen painon pudottaminen!”

Sen kuultuani minuun iski pyhä tyytymättömyys itseäni kohtaan. Näin ei voi jatkua! Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni.

Vuoden 2010 alusta aloitin uuden elämän. Halusin testata itseäni, riittääkö minulla kurinalaisuutta aloittaa terveellinen ruokavalio ja laihduttaa painoni siedettäviin lukemiin. Samalla päätin tehostaa hengellisen elämäni laatua aloittamalla aamut tavallista aikaisemmin rukoilemalla (oikeasti) ja lukemalla (riittävästi) Jumalan Sanaa.

Pyhästä päätöksestäni on kulunut nyt kaksi kuukautta. Voin sanoa, että elämänlaatu on kohentunut huomattavasti. Joka-aamuiset rukoushetket Raamatun äärellä ovat olleet todellisia ilmestysmajakokemuksia. Jaksan nyt työssänikin paljon paremmin. Ruokavalio on pitänyt. Vaimoni nukkuu yöt paremmin, kun en enää kuorsaa, ja aamuväsymys on tipotiessään. Painoni on pudonnut peräti 16 kiloa! Pystyn nykyisin tekemään päivittäin pitkiäkin ulkoilulenkkejä. Olen Jumalalle kiitollinen kokemastani muutoksesta.

Loppupäätelmäni on se, että fyysinen kunto on selvässä yhteydessä henkisen ja hengellisen jaksamisen kanssa. Ruumiimme temppelin kunnossapito ja sen hyvinvointi vaikuttaa hengelliseen palvelutyöhön merkittävällä tavalla.

Erittäin hyvä kannustin jatkaa valitsemallani tiellä on ollut myös työterveyslääkärini innostunut reaktio nähdessään uudet veriarvoni: ”Mitä sinulle on oikein tapahtunut? Veriarvothan ovat muuttuneet todella ratkaisevasti, ja voimme heti puolittaa lääkkeiden määrää. Kenties puolen vuoden kuluttua et tarvitse lääkitystä enää lainkaan!”

Suuri kiitos muutoksesta parempaan kuuluu kuitenkin rakkaalle vaimolleni, joka pelasti elintärkeän kirjeen paperikorista.

Kari Honkanen

Kirjoittaja on Siilinjärven helluntaiseurakunnan pastori ja Aikamedian kirjailija.