Jäähyväiset kesälle (27.07.2011)

Nyt alkaa olla vuoden viimeisiä viikkoja kirjoittaa kesäinen kolumni.

Kesäkolumni on sanomalehdissä nähtävä kolumnin alagenre, jossa korostuu kepeys ja helppous. Kirjoittaja on olevinaan kesälaitumilla, jätskitötterö kädessä metsämansikoita poimimassa, tai torikahvilassa haitarinsoittoa kuuntelemassa. Oikeasti ollaan puolityhjässä toimistossa, kuten kirjoittaja nyt.

Moni kertoo kesän parhaimmaksi ominaisuudeksi sen, että "kesällä on aikaa ajatella". Tässä muutama kesäinen oivallus.

1) Matkustelu ei ainoastaan avarra, se myös väsyttää. Kesällä jos koska tulisi osata ymmärtää pysähtymisen merkitys. Kotona on paitsi kiva, myös rauhoittavaa olla. Lomilla sinänsä ei voi kompensoida arkisen palautumisen tarvetta. Ihmisellä ei ole mitään akkuja, joita ladata. Joka päivä tarvitaan lepoa ja palautumista. Rakastan lomia, mutta niiden varaan ei todellakaan kannata laskea vuotuista levon tarvetta.

2) Hyvä näyttelijä saa heikommatkin vitsit naurattamaan. Kokemus on todellisuutta puhtaimmillaan paitsi kahvipöydästä, myös kokouslavoilta.

3) Kun on hiljaa, kuulee paremmin. Kuunteleminen on opeteltavissa oleva taito. Ihmissuhteissa rikastuvat yleensä eniten ne, jotka ovat valmiita kuuntelemaan toisia, eivätkä koko ajan tuo esiin omia ajatuksiaan.

4) Jos haluaa päästä eteenpäin, täytyy palata taaksepäin. Kesä on sikäli hedelmällistä pohdiskeluaikaa, että vuodenaikaan liittyy jokaisella muistoja. Kannattaa ottaa jossain vaiheessa tunnin sessio, ja kirjata paperille eri elämänvaiheita ja kokemuksia lyhyillä lauseilla. Tuloksena syntyy kartta, jonka valossa ymmärtää paremmin miksi on sellainen ihminen kuin on. Saattaa myös muistaa jotain jo unohtunutta, mikä antaa voimaa tähän päivään.

5) Maksiminopeus on harvoin optiminopeus. Tämä pätee paitsi maanteillä, myös elämässä ylipäätään. Raskainta elämässä on yleensä odottaminen. Emme tee matkaa siksi, että pääsisimme perille, vaan siksi, että oppisimme matkan varrella jotain. Siksi hitautta ja odottelua on osattava arvostaa.

6) Ihminen syntyy vuorovaikutuksen kautta. Mitä enemmän kommunikaatiota, sitä enemmän ystävyyttä. Kääntäen: mitä vähemmän keskustelua, sitä enemmän yksinäisyyttä. Pidä silmät, korvat ja sydän auki. Pelot, salaliittoteoriat ja vainoharhat kehittyvät aina umpioissa.

7) Ei voi väittää olevansa rohkea, jos koskaan ei tee mitään mikä pelottaa. Mikä voisi olla se riski, jonka otan tänä syksynä? Mikä onkaan se haave, joka ei koskaan lakannut polttelemasta, mutta joka yhä on toteuttamatta? Unelmat, jotka syntyvät puhtaista motiiveista ja kestävät Jumalan sanan valossa tehtävän arvostelun, ovat aina toteuttamisen arvoisia.

Ystävät, voimia ja rohkeutta syksyyn! Rukoillaan toistemme puolesta.

P.S. Kiitos taiteilija Pauliaukusti Haapaselle ajatuksesta numero 1. www.pauliaukusti.com

Anssi Tiittanen

Kirjoittaja on Ristin Voiton toimituspäällikkö, joka kirjoittaa kirjaa yksilön, seurakunnan ja herätysliikkeen voimavaroista.