 | |||||
Kolumnit
Aidon kristinuskon pitäisi loistaa keskinäistä ja pitkälle ulospäin suuntautuvaa rakkautta – ei muukalaispelkoa ja erilaisuuden tuomitsemista.
Jumalan armon muovaama suomalainen sielunmaisema ja kansan piirteet ovat ainutlaatuista rikkautta.
Ennen lähetystyö oli ollut seurakunnalle elinehto. Nyt siitä oli tullut vain yksi vaihtoehto.
Vuoden 2010 alusta aloitin uuden elämän: viritin terveelliset elämäntavat ja tehostin hengellistä elämääni.
Abortti on tragedia, joka lähes poikkeuksetta haavoittaa syvästi naista ja jättää painolastia vielä vuosikymmentenkin jälkeen kannettavaksi.
Jos avoimesti valitsemme Kaaoksen ruhtinaan, ei tarvitse ihmetellä, että väkivalta hallitsee nuorisoamme ja tuhoaa lastemme sielun.
Onnellisen elämän synonyymi ei olekaan helppous tai vaivattomuus vaan Jumalan läheisyys ihmisen arjessa, yhtälailla sen iloissa ja suruissa.
Mieleeni muistuu kosovolainen pastoriystäväni Artur. Kun lähes miljoona kosovolaista joutui lähtemään sodan takia evakkoon naapurimaihin, Artur päätti jäädä huolehtimaan seurakunnastaan ja erityisesti heistä, jotka eivät pystyneet evakkomatkalle.
Minua ei Euroopan Unioni sytyttänyt 15 vuotta sitten, eikä se tee sitä nytkään. Sytyn edelleen enemmän Jumalan valtakunnasta, jonka kansalaisuutta pidän suuressa arvossa.
Amerikkalaisesta uskonnon ja politiikan liitosta voidaan olla montaa mieltä. Onko sikäläisten kristittyjen johtajien asenteessa silti jotain opittavaa liittyen esivallan kunnioittamiseen?
Helluntailaisuuden vahvimpana puolena ei perinteisesti ole ollut armon korostus. Enemmänkin esillä on ollut voimallinen ja voitokas elämä. Mutta jos uskonelämä ei rakennu armon varaan, vaarana on epäterve riittämättömyyden tunto.
”Ajattelin, että kun te olette uskovia ja tunnette Raamatun minua paremmin, niin osaisitte sanoa, onko tämä joku Jumalan lähettämä vitsaus ihmiskunnalle”
Pyörää ei helluntaiseurakunnan tarvitse kuitenkaan keksiä itse. Ympärillä on monenlaista järjestöllistä auttamistoimintaa ja kirkollista diakoniaosaamista, joita on järkevää ja suorastaan välttämätöntä hyödyntää.
Jälkikristillinen aika suhtautuu kristittyjen absoluuttisiin totuuksiin ”so what” ja EVVK-asenteella. Sen sijaan aito rakkaus koskettaa aina.
KGB esti Leningradista Tallinnan konsertteihin tulevien matkan, sillä orkesterin hengellinen vaikutus koettiin liian suurena uhkana.
Monien vaihtoehtoisten elämäntapojen maailmassa omaa ideologiaansa ei halua tuputtaa ystävilleenkään.
Terve uskonelämä rakentuu aina Jumalan Sanan ymmärtämisen pohjalle. Se korostaa raamatunopetuksen merkitystä uskovien hengellisessä ohjauksessa.
Eräs vanha lähetti kertoi meille nuorille lähetyskandeille kauan sitten, että hän ei koskaan halua tavata ihmisiä käännyttääkseen heitä, vaan siksi, että hänestä on mukava tavata ihmisiä. Sata ihmistä tuli uskoon hyvin lyhyessä ajassa näiden kohtaamisten kautta.
Lahkon touhuja seuratessa tuntee kiitollisuutta siitä, että onneksi Suomi on vapaa maa ja täällä saa ajatella vapaasti.
On syytä kiittää myös helluntailiikkeen yhteisistä toiminnoista, jotka konferenssissa majoittuivat pääosin Missioteltan katon alle. Erilaisten toimialueiden kesken ei ole kyse kilpailusta, vaan yhteisen päämäärän saavuttamisesta.
Nuorempana Jeesuksen paluun ilmapiirissä oli niin kiire olla valmis, että välillä eläminen unohtui kokonaan.
Jokainen on vastuussa viime kädessä omista valinnoistaan. Vaikka olisimmekin toisten kanssa eri mieltä arvovalinnoista, meidän tulee muistaa, että jokainen ihminen on Jumalan edessä yhtä arvokas ja ainutkertainen.
Monille helluntailaisille suhde yhteiskunnallisen vaikuttamiseen ja politiikkaan ei ole ollut aivan ongelmaton.
Suomen lääketilaston 1992–2002 mukaan psyykenlääkkeiden kulutus kasvoi 58 prosenttia, masennuslääkkeiden käyttö nelinkertaistui ja väestön erilainen psyykkinen oireilu näyttäisi lisääntyneen. Ihmiskunta voi huonosti, hyvin huonosti.
Mikä on reaktiomme maailmanlaajuisen talouskriisin keskellä? Odottelemmeko vain milloin se pedon merkki tulee ja milloin pääsemme toivottavasti sitä ennen tästä sotkusta pois?
Me kaipaamme aina kovasti herätyksen aikoja, mutta Suomi muuttuisi jo sillä, jos jokainen uudestisyntynyt kristitty uskaltaisi pistää uskon Jumalaan, Raamattuun ja kristillisiin arvoihin käytäntöön myös arjessa.
Tänään tarvittaisiin seitsemän maapalloa lisää raaka-ainelähteeksi ja uusiksi elon alustoiksi, huomenna vielä enemmän.
Romanit ja juutalaiset ovat jälleen kielteisen propagandan kohteena. Media luo yksipuolisella tiedonvälityksellään vähemmistöistä syntipukkeja.
Keskustelut vaikeistakin aiheista sujuivat Talvipäivillä poikkeuksellisen yksimielisyyden vallitessa.
Kristillinen oikeisto ryhtyi vaikuttamaan vahvasti amerikkalaiseen yhteiskuntaan 1960-luvulta alkaen. Myös helluntailaiset ja karismaattiset ryhmät vedettiin politiikkaan mukaan.
Meidän on usein vaikea hyväksyä eritavoin käyttäytyviä, omista vakiokuvioistamme poikkeavia ihmisiä. Outo ja vieras saa meidät hämmennyksiin.
Helluntailiikkeen synnystä on reilut sata vuotta. Kristikunnan historian näkökulmasta helluntailiike on kovin nuori. Siitä huolimatta se on levinnyt laajalle ja virkistänyt vanhempiakin kirkkoja tuomalla karismaattisuutta näyttämölle.
Suomalaisen yhteiskunnan polttava ongelma on ollut jo pitkään maaltapako. Kaupungit ja suuret asutuskeskukset kasvavat samaan aikaan kun pienet kunnat ja kyläpahaset vetävät viimeisiä henkosiaan.
Vammaisasioita esillä pitäessäni olen toistuvasti muistuttanut siitä, että ihminen tulee nähdä ihmisenä eikä ensisijaisesti vammaisena. Tällä kertaa paneudun tähän aihepiiriin tarkemmin. | |||||
 | |||||
