Sisältö » Artikkelit

Romanit yhdenvertaisiksi muiden kanssa (07.01.10)

Romaneja on maailmassa noin 50 miljoonaa, joista 8–10 miljoonaa Euroopassa. Suomessa heitä arvioidaan olevan noin 10 000. 1900-luvun alussa Suomessa tavoitteena oli romanien pakkosulauttaminen valtaväestöön. Vasta 1970-luvulla Suomessa alettiin hyväksyä romanit kansalliseksi vähemmistöksi ja vuonna 1995 romanien asema vähemmistöryhmänä Suomessa turvattiin lainsäädännöllä perusoikeusuudistuksessa.

Lähtöisin Luoteis-Intiasta
Romanien sukujuuret säilyivät tuntemattomina aina 1700-luvulle asti, jolloin kielentutkijat saivat selville, että romanien kieli on sukua sanskritille ja hindille. Kielen perusteella on voitu päätellä heidän kulkureittinsä, jonka varrelta he ovat sulauttaneet kieleensä lainasanoja jokaisesta maasta, jossa ovat viipyneet.

Arvioidaan, että romanit lähtivät liikkeelle Luoteis-Intiasta, Punjabin maakunnasta 1000-luvun tienoilla. Merkittävimpänä maastamuuton syynä on pidetty alueella käytyjä sotia. Maata saattoi myös koetella nälänhätä tai luonnonmullistukset, jotka saivat kansakunnan liikkeelle. Romanit saattoivat myös lähteä myymään tuotteitaan muihin maihin vanhoja kauppareittejä pitkin länteen. Olivathan romanit tunnettuja aseseppiä, ja Intian rauta oli kuuluisaa jo antiikin aikoina.

Tulo Eurooppaan ja Suomeen
Ensimmäisiä mainintoja romaneista Euroopassa on löydetty Kreetalta erään Simon Simoniksen matkakertomuksesta vuodelta 1311. Tuolloin Euroopassa vallitsi feodaalijärjestelmä, joka perustui tarkkaan säätyjakoon.

Koska romanit olivat uusina maahan tulijoina tarkasti määritellyn säätyhierarkian ulkopuolella, he jäivät yhteiskuntaluokkien ulkopuolelle, ja heihin alettiin suhtautua torjuvasti. Sekavat taloudelliset ja poliittiset olot pakottivat romanit siirtymään paikasta toiseen harjoittamaan elinkeinojaan. He olivat jo tuolloin seppiä, kädestä ennustajia, hevoskauppiaita ja eläinten näyttäjiä.

Ruotsi-Suomeen romanit tulivat 1521 etelän kautta. Tämä joukko kutsui itseään Manounche-nimellä. Saattaa olla, että tämän vuoksi Suomessa romaneja kutsutaankin joskus ”manneiksi”. Romanit käyttävät itsestään nimitystä kale, joka on myös yksi romaniryhmä samoin kuin itse roma-ryhmäkin.
Liikkuvat ihmisryhmät ovat aina olleet erityisiä kohteita, joihin on helposti lyöty syntipukin leima. Niinpä juutalaiset, romanit ja vaeltajat ovat olleet niitä, joihin on kohdistettu vihaa, kun jotakin pahaa on tapahtunut.

Romanit joutuivat usein jakamaan juutalaisten kohtalon myös toisen maailmansodan aikana, jolloin romaneja tuhottiin Hitlerin kaasukammioissa noin 500 000 ja kokoamisleireillä ja lääketieteellisissä natsitutkimuksissa erityisen julmasti joidenkin arvioiden mukaan jopa kaksi miljoonaa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Suomen ensimmäistä romanipoliittista ohjelmaa, joka julkistettiin joulukuussa 2009.

Ohjelman visio on, että vuonna 2017 Suomi on edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä Euroopassa. Romaniväestön koulutukseen osallistumisen vahvistaminen ja yleinen koulutustason nostaminen ovat romanipoliittisen ohjelman ensisijaisia tavoitteita. Koulutus avaa ovet sekä työmarkkinoille ja laajemminkin yhteiskunnalliseen osallisuuteen täysivaltaisina kansalaisina.

Osaa romaniväestöstä uhkaa syrjäytyminen, minkä vuoksi tarvitaan toimenpiteitä sekä lasten, nuorten, perheiden että vanhusten tukemiseksi.

Rainer Lindeman

Kirjoittaja toimii romanijärjestö Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtajana ja Huittisten helluntaiseurakunnan pastorina.