Lunastuksen laskelmat (9.11.09)

Menneisyyden suuntaan eri menetelmät näyttävät joskus osuvan oikeaan, mutta tulevaisuutta niillä on vaikea ennustaa.
Muistatko vielä Edgar C. Whisenantin tapauksen? Hän on entinen NASAn insinööri, joka tietokonetta apunaan käyttäen laski Jeesuksen tulon päivämäärän ja sen lisäksi koko joukon muita tapahtumia.
Kirjassaan 88 syytä miksi ylöstempaus tapahtuu 1988 hän laski monimutkaisten matemaattisten kaavojen avulla, että seurakunnan ylöstempaus tapahtuu 11.– 13. syyskuuta, juutalaisten uudenvuoden juhlan (rosh hashana) aikana, pasunansoiton päivänä. Matematiikan ja tietokoneiden lisäksi hän käytti apunaan okkulttisia keinoja: pyramidologiaa, astrologiaa, numerologiaa ja ”ilmestystietoa”.


Tulevaisuus avautuu tietokonelaskelmilla?
Whisenantin kirja säväytti Amerikan kristikuntaa. Tietokoneprofeetalla näytti olevan kaavat hallussaan ja tulevaisuus laskettuna. Kun ajankohta tuli ja meni, Whisenant vielä ”tarkisti” laskelmiaan yhdellä vuodella eteenpäin. Häneen uskoneet pettyivät toisen kerran – ja maailma nauroi tälle sähläykselle.
Whisenant on vain yksi esimerkki niistä lukuisista laskelmista ja profetioista, joilla pyritään paljastamaan suurten tapahtumien kuten seurakunnan ylöstem-pauksen, kolmannen maailmansodan alkamisen tai Antikristuksen ilmestymisen ajankohta.
Antikristuksen henkilöllisyyttä on arvuuteltu kautta aikain, jo keisari Neron ajoista asti. Pieniä antikristuksia kyllä onkin ilmaantunut, muttei sitä lopullista. Tunnettuja Antikristus-kandidaatteja ovat olleet muun muassa Hitler, Mussolini, monet paavit, Saddam Hussein, Mihail Gorbatshov, Henry Kissinger, Billy Gates – ja Barack Obama. Joidenkin näiden ehdokkuus perustuu siihen, että heidän nimensä kirjainten summan väitetään olevan 666 eli ”pedon luku”.
 
Gematria toimii taaksepäin
Pedon luvun laskeminen on ainoa selkeä Raamatun viittaus heprealaiseen numerologiaan eli gematriaan. Gematriassa jokaisella aakkoston kirjaimella on tietty numero- tai lukuarvo, ja yksittäisistä kirjaimista, sanoista tai lauseista voidaan yhteenlaskujen tai keskinäisten vertailujen tuloksena saada tietoa niiden sisältämien lukuarvojen perusteella.
Gematriaan perustuvia laskelmia on esimerkiksi Haim Švilin kirjassa Lunastuksen laskelmat (Karmel, 1970; alkuteos 1964). Kirjoittaja näyttää pystyneen gematrian avulla laskemaan monia historiallisia tapahtumia ja ajanjaksoja oikein. Esimerkiksi vuoden 1917 tapahtumat; tuolloin ”pääosa Is-
raelia vallattiin turkkilaisilta ja meidän lunastuksemme alkoi”.
Sen sijaan tulevaisuuden ennakoiminen ei Švililtä onnistu yhtä hyvin. Ydinsodan piti puhjeta 1969–1970, Googin piti hyökätä Israeliin 1967–1973, kuolleitten ylösnousemuksen piti tapahtua vuoden 1990 tienoilla ja niin edelleen. Ainoa oikeaksi katsottava laskelma on vuoden 1967 Kuuden päivän sota seuraamuksineen.

Tulevaisuus jää Jumalan haltuun
Gematriaa oudompi ”salakirjoituksen purkumenetelmä” on niin sanottu raamattukoodi. Termi viittaa Michael Drosninin vuonna 1997 julkaisemassaan kirjassa The Bible Code tunnetuksi tekemiin väitteisiin siitä, että Raamatun teksti sisältää piiloviestejä, jotka löytyvät etsimällä tekstistä tasavälisiä kirjainsarjoja.
Menetelmä on kiistellympi kuin gematria, johon sitä yhdistää sama piirre: Menneisyyden suuntaan se näyttää joskus osuvan oikeaan, mutta tulevaisuutta sillä on vaikea ennustaa.
Sekä gematrian että raamattukoodin harrastajat ovat monesti myös kabbalismin – juutalaisuuden salaopillisen haaran – tuntijoita.
Vaikka Raamatun luvuilla ja numeroilla on oleellinen merkitys luomakunnassa ja historiassa, silti ”piiloviestien” etsiskeleminen on täysin vierasta Uuden testamentin kirjaimelle ja hengelle.

esko halme