Lähetystavoite karkaa yhä kauemmas (22.7.09)

Jos lähetystyön päämääränä pidetään evankeliumin saattamista jokaisen ihmisen ulottuville, on maali tänään 54 000 ihmistä kauempana kuin eilen.

Syynä on huikea väestönkasvu kristinuskolta saavuttamattomien kansojen keskuudessa.
Missiologien David B. Barrettin, Todd M. Johnsonin ja Peter F. Crossingin mukaan ihmisiä, jotka eivät ole vielä lainkaan kuulleet hyvää sanomaa Jeesuksesta, on tällä hetkellä 1,97 miljardia. Kolme vuotta sitten heitä oli 160 miljoonaa vähemmän.

Vaikka 4600 lähetysjärjestöä ja 460 000 kokoaikaista lähetystyöntekijää levittävät evankeliumia tehokkaammin kuin koskaan aiemmin, maapallon väkiluvun kasvu 230 000:lla ihmisellä vuorokaudessa on silti nykyevankelioinnille liikaa.

Pitäisikö jotain tehdä toisin?

Omista läheteistä kansallisten varustamiseen?
Länsimaisten kirkkojen lähetysresursseja kohdennetaan kolmiossa, jossa kärkinä ovat omien työntekijöiden lähettäminen, mediatyö ja kansallisten kumppaneiden rahoittaminen.

Sähköisen median valttikortti on sen kyky ylittää valtioiden pystyttämiä propagandamuureja. Internetin ja satelliittivastaanotinten yleistyminen vähän evankelioiduilla alueilla tarjoaa evankelioivalle sisällölle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Ei tarvitse työskennellä kristillisessä mediatalossa nähdäkseen, että lähetystavoitteen saavuttaminen on mahdotonta ilman sähköisten viestinten tehokasta hyödyntämistä.

Valinta kotimaisen ja ulkomaalaisen työntekijän välillä on monisyisempi. Yhden eurooppalaisen hinnalla varustaa kentälle hyvinkin kymmenen etiopialaista tai indonesialaista evankelistaa. Taloudelliset realiteetit ovat saaneet monet länsimaiset lähetysjärjestöt siirtymään omista työntekijöistä kansallisten kumppaneiden rahoittamiseen.

Wycliffe Raamatunkääntäjien toiminnanjohtaja Juha Valta haluaa haastaa myös suomalaisuskovat arvokeskusteluun: kuinka tärkeää on, että juuri me olemme eturintamassa?

Vallan mielestä täkäläisissä lähetyspiireissä on keskitytty liikaa pitämään kotimaisten lähettien lukumäärää korkealla.

– Suomalaisten työntekijöiden mahdollisimman suuri määrä ei saa olla arvo sinänsä. Se ei itsessään takaa työn tehokkuutta.

Jos länsimaisia lähettejä kustannetaan kentälle, tavoitteena tulisi aina olla kansallisten voimaannuttaminen.

– Esimerkiksi suomalaisille raamatunkääntäjille ei ole oikeasti tarvetta juuri missään. Kansallisten tekemän käännösprosessin tukemisessa sen sijaan on. Kouluttamalla heitä voimme olla tuomassa useita ihmisiä työhön.

Huomio saavuttamattomiin
Yhteiskristillisen Youth With A Mission -järjestön Euroopan Frontier Missions -työn johtaja Kari Tassia uskoo, että suomalaisia ruohonjuuritason työntekijöitä tarvitaan myös jatkossa. Evankelioinnin tehostamiseksi toiminnan painopiste tulisi kuitenkin siirtää oikeasti saavuttamattomiin.

– Kaksi kolmasosaa suomalaisläheteistä toimii tällä hetkellä kristityissä maissa. Tämä vinoutuma tulisi saada korjattua, YWAM:ssa uusien työntekijöiden mobilisointia, koulutusta ja lähettämistä Euroopan alueella koordinoiva Tassia sanoo.

Toiseksi Tassia haluaisi lähetystyön juurtuvan vahvemmin osaksi koko seurakunnan toimintanäkyä.

– Olisi tärkeä, että kaikkien seurakuntalaisten suhde siihen tulisi läheiseksi ja reaaliaikaiseksi.

Yhteinen haaste
Barrettin ja kumppaneiden tutkimusryhmä kiinnitti pari vuotta siteen huomiota siihen, että lähetysjärjestöt käyttävät huomattavan osan resursseistaan päällekkäiseen työhön. Jokaisella on oma toimistohenkilökuntansa, omat julkaisunsa, verkkosivunsa, kiinteistönsä ja koulutuksensa.

Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja, Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Timo Vasko haluaa haastaa järjestöjä verkostoitumaan tiiviimmin keskenään.

– Toivottavasti kristityt alkavat asenteellisesti avautua kysymykselle: ”Mitä voimme tehdä yhdessä?” Lähtökohtana voisi olla pohtia, mitä oman liikkeen toimijoiden keskuudessa voitaisiin tehdä, jotta resursseja saadaan suunnattua enemmän ulospäin.

Suomen Lähetysneuvostossa yhteistyön lisäämisestä on viime aikoina puhuttu aiempaa konkreettisemmin. Yhteistyömahdollisuuksia on todettu olevan muun muassa työntekijäkoulutuksessa.

Avainmedian toiminnanjohtaja Niilo Närhi olisi valmis myös kohdemaissa toteutettaviin yhteishankkeisiin.

– Kentällä suomalaislähetit ja kansalliset voisivat muodostaa tiimejä. Järjestöjen johtajien tulisi yhdessä luoda heille strategia, jossa otetaan huomioon eri työmuodot. Käynnistetään pilottiprojekteja ja mietitään, mitä kukin järjestö voi niihin antaa.

Kaikki alkaa rukouksesta
Operatiivisten keinojen rinnalla haastatellut korostavat rukouksen merkitystä. Hengellisen työn menestys synnytetään aina rukouksessa.

– Esirukous ei maksa mitään, mutta sen teho on mullistava, Juha Valta sanoo.

Heikki Salmela