Sunnuntai 25. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Uuno, Uno
Julkaistu 28.7.2016 07:00

Venäjällä odotetaan uusien lähetystyölakien soveltamista

Viime viikolla voimaan astuneen, ääriliikkeiden vastaisen lakipaketin vaikutuksista Venäjän vähemmistökirkkojenseurakuntaelämään on esitetty hyvin erilaisia tulkintoja. Selvästi liioittelevia ovat olleet ne Suomessakin sosiaalisessamediassa esiintyneet väitteet, joiden mukaan laki kieltäisi kaiken uskosta todistamisen ei-uskoville tai rajoittaisi evankelioinninpelkästään rekisteröityihin kirkkotiloihin. Kuva Moskovasta. (Kuva: Shuttershock)Venäjällä viime viikolla voimaan astunut uusi ”isovelilaki” on aiheuttanut jännittyneisyyttä maan monissa uskonnollisissa vähemmistöyhteisöissä, sillä terrorismin ja ääriliikkeiden vastainen lakipaketti sisältää myös useita vakiintuneiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaa koskevia rajoitteita. 

Samalla kun yhteisöissä elätellään toiveita, että syksyllä valittava uusi duuma vielä muuttaa näitä lakeja, kirkkojen johtoelimissä on valmisteltu seurakunnille ohjeita toimimisesta uudessa tilanteessa. 

Esimerkiksi Venäjän Helluntaikirkon johtajistoon lukeutuva Konstantin Bendas on arvellut julkisuudessa, että kirkkokunnan seurakunnille antamiin ohjeisiin tulee myös kohta: ”Vaatimukset, joita kunnon kristitty ei voi täyttää”. 

Lain vaikutuksiin liittyy kuitenkin vielä runsaasti kysymysmerkkejä. Osa niistä liittyy lakitekstiin itseensä – sen on nähty olevan ristiriidassa muun muassa Venäjän perustuslain kanssa – osa siihen, miten lakia tullaan käytännössä soveltamaan viranomaishierarkian eri tasoilla. 

Jopa Venäjän viranomaisten on kerrottu olevan laista hämillään. 


Kotievankelioinnin kielto kirpaisee 

Presidentti Vladimir Putinin 7. heinäkuuta allekirjoittaman lakiuudistuksen suurimpina ongelmina protestanttikirkkojen kannalta on pidetty siinä lähetystyölle annettavaa määritelmää sekä kodeissa tapahtuvan evankelioinnin kieltämistä. 

Lakitekstin perusteella lähetystyöksi voidaan katsoa lähes kaikki uskosta keskusteleminen toisen kirkkokunnan tai uskonnon edustajan kanssa, mikä puolestaan edellyttää erillisen lupaasiakirjan hankkimista. Vain kirkkojen johtajat ja papisto eivät lupaa tarvitse. 

Esimerkiksi junassa tai kadulla saa siis kertoa omasta uskostaan toisin uskovalle vain, jos voi kysyttäessä esittää vaaditun lupapaperin. 

Myönteistä on se, että viimeisimpien tietojen mukaan uskonnolliseksi yhteisöksi rekisteröityneet kirkot ja seurakunnat voivat itse kirjoittaa lupatodistuksia jäsenilleen. Jos tämä on totta, se olisi luonnollisesti monin tavoin kivuttomampi vaihtoehto kuin se, että oikeus lupien myöntämiseen olisi vain viranomaisilla – kuten monissa uutisissa ehdittiin arvioida. 

Varmaa sen sijaan on se, että lähetystyöluvan voivat edes periaatteessa saada vain uskonnolliseksi yhteisöksi rekisteröityneiden kirkkojen jäsenet. Näin olleen esimerkiksi lukuisten rekisteröitymättömien helluntai- ja baptistiseurakuntien evankeliointitoiminta muuttuu käytännössä lainsuojattomaksi. 

Kodeissa kokoontumisen osalta uutta lakia on useimmiten tulkittu niin, että se sallii seurakuntalaisten keskinäisen uskonnonharjoituksen kodeissa mutta ei sitä, että paikalla olisi yksikin yhteisön ulkopuolinen. Uskova ei siis voisi edes omassa kodissaan todistaa uskostaan ei-uskoville, vaikka hänellä olisi lähetystyölupakin. Tällä on erittäin iso merkitys Venäjän tuhansille protestanttisille yhteisöille, sillä niistä suurin osa kokoontuu kodeissa ja kotikokoukset sekä niissä tapahtuva evankeliointi ovat muutenkin olennainen osa seurakuntien elämää. 

Myös ovelta ovelle -evankelioinnin on tulkittu muuttuvan kokonaan kielletyksi, millä olisi suuri vaikutus muun muassa Venäjän Helluntaikirkon mittavalle Vuosi Jeesukselle -evankeliointikampanjalle. 

Lisäksi laki rajoittaa median ja internetin kautta tapahtuvaa uskonnollista viestintää kuten tilaisuuksien mainostamista sekä ulkomaalaisten hengellisen työn tekijöiden toimimista Venäjällä. 

Lain rikkomisesta henkilöä voidaan rangaista noin 700 euron ja yhteisöä jopa noin 14 000 euron sakolla. 


Kansalaistottelemattomuutta 

Useat venäläiset protestanttivaikuttajat ovat kommentoineet uutta lakia paluuna Stalinin kaudelle. Toisaalta esimerkiksi luterilaisen Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi on pitänyt lain vaikutuksia protestanttisille kirkoille vähäisinä. 

Ristin Voiton sähköpostitse haastattelemista venäläistoimijoista Venäjän Baptistiliiton edustaja tyytyi lähinnä viittaamaan Putinin avustajan kommenttiin, jonka mukaan hallitus voi tehdä lakiin korjauksia, mikäli siinä paljastuu ongelmia. 

Venäjän Helluntaikirkosta asiaa kieltäydyttiin kommentoimasta ennen kuin nähdään, miten lakia aletaan soveltaa. 

Monissa esillä olleissa kommenteissa on vakuutettu venäläisuskovien valmiutta jatkaa kotikokouksia ja -evankeliointia, sanktioiden uhasta huolimatta. Se on selvää, että esimerkiksi kotikokousten valvominen tulee olemaan viranomaisille vaikeaa ja siksi käytännössä sattumanvaraista. 

Lakiuudistus on saanut kritiikkiä myös maallisilta ihmisoikeusjärjestöiltä.


Heikki Salmela


Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!