Tiistai 27. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Elviira, Elvi, Elvira, Elvi
Julkaistu 1.3.2016 00:00

”Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä helluntailiikettä”

%u2013 Identiteettimme helluntailaisina kaipaa vahvistumista suhteessa valtakirkkoon ja erilaisiin karismaattisiin virtauksiin, Usko Katto sanoo. Kuva: Rauno NytorpLauantai 16. tammikuuta. Talvinen pakkaspäivä Tampereella alkaa hämärtyä ja kääntyä kohti iltaa. Suomen Helluntaikirkon hallituksen kokous on juuri päättynyt, ja seurakunnanjohtaja Usko Katto kävelee mietteissään helluntaiseurakunnan toimistosta ulos Aleksanterinkadulle. Niin hän on tehnyt satoja, jopa tuhansia kertoja ennenkin niiden 19 vuoden aikana, jolloin hän on palvellut pastorina rakasta kotiseurakuntaansa.

Saalemilta lähtiessä mieli on askarrellut usein työasioissa ja seurakuntalaisten hengellisessä hyvinvoinnissa. Nyt Usko Katon ajatusmaailman täyttää tietoisuus vieläkin laajemmasta vastuusta. Suomen Helluntaikirkon uusi hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan nimittää hänet hallituksen puheenjohtajaksi, joka toimii samalla Helluntaikirkon johtajana.

Katto siemaisee raikasta ulkoilmaa, istuu autoonsa ja suuntaa tielle. Innostava matka Helluntaikirkon uudelle johtajuuskaudelle on alkanut. Eikä työtä ja haasteita tule puuttumaan.

Helluntaikirkko seurakuntia palvelemassa

– Olemme helluntailaisina merkittävä vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa, ja Helluntaikirkon kannanottojen kautta tämä vaikutus tulee parhaiten näkyviin myös julkisissa yhteyksissä, Usko Katto muistuttaa.

– Siksi tulevalla kaudellakin on tärkeä vahvistaa Helluntaikirkon asemaa helluntaiseurakuntien yhteisenä, turvallisena ja hengellisenä toimijana.

Katto sanoo iloitsevansa edeltäjänsä Pekka Havupalon johtajakauden tuloksista. Yli kymmenen vuoden takainen levottomuus kentällä on vaihtunut vähitellen työrauhaan. Helluntaikirkko on tuonut helluntaiseurakuntien yhteiseen päätöksentekoon selkeyttä ja järjestystä. Siihen kuuluu asioista sopiminen, yhteisellä äänellä puhuminen, johtajuuden kunnioittaminen ja laaja-alainen vaikuttamistyö.

Helluntaikirkko-prosessi on Katon mukaan vienyt koko herätysliikettä kypsän yhteyden ja luottamuksen suuntaan.

Mutta myös konkreettisia tuotoksia on saatu aikaan.

– Uskon pääkohtien linjaaminen, teologisten asiakirjojen valmistuminen, Helmet-menettelytapaohjeiston käyttöönotto, Seurakunnallisten toimitusten kirja, maahanmuuttajatyön opas ja työntekijän valtakirjaprosessi ovat esimerkkejä Helluntaikirkon viime vuosien palveluista seurakunnille, Katto luettelee.

Helluntaikirkon rahoitusmallia Katto pitää ylivarovaisena. Se rakennettiin aikoinaan huomioimaan silloinen muutosvastarinta ja laimentamaan kirkonvastaiset reaktiot.

– On itsestään selvää, että monien yhteisten asioiden hoitamiseen tarvitaan myös taloudellisia resursseja. Jäsenseurakunnat voisivat tulevaisuudessa tukea rohkeammin Helluntaikirkkoa budjetoimalla sille vuosittain varoja, jotka tiedetään ottaa ennakkoon huomioon myös Helluntaikirkon talousarviossa, uusi Helluntaikirkon johtaja ehdottaa.

– Mutta rahoitus tulee olemaan aina vapaaehtoista. Mitään pakkojärjestelmää siihen ei rakenneta, hän lupaa.

Rinnakkaiset mutta eivät tasavertaiset helluntaiyhteisöt

Usko Katto sanoo arvostavansa Pekka Havupalon työtä myös yhteyden rakentajana.

– Havupalo etsi aktiivisesti yhteyttä Suomen Helluntaikansa ry:n edustajiin. Hän uskoi, että keskusteluilla ja kohtaamisella löytyy sydänten yhteyttä. Tämä näkyi esimerkiksi Hämeenlinnan Talvipäivien julkilausumassa. Kunnioitan suuresti myös Helluntaikansa ry:n puheenjohtajan
Heikki Ahosen hengellistä mielenlaatua, jota hän noilla Talvipäivillä osoitti.

Katto kertoo iloitsevansa suhteiden myönteisestä kehityksestä eikä näe Helluntaikirkkoa ja Helluntaikansaa toisilleen vastakkaisina
toimijoina. Toisaalta hän ei pidä niitä myöskään tasavertaisina keskustelukumppaneina.

– Väheksymättä yhtään suurta intoa asian puolesta, on hyvä muistaa, että Helluntaikansa on aktiivien yksityishenkilöiden joukko muutaman pienen seurakunnan tukemana. Helluntaikirkko puolestaan on isojen ja monien pienempienkin seurakuntien edustaja sekä niiden yhteisten päätösten toteuttaja. Erilaisuudestamme huolimatta meidän on hyvä kilpailla toistemme kanssa keskinäisessä kunnioittamisessa, Katto toivoo.

Vahvan identiteetin ja terveen hengellisyyden vaalijana

Helluntaikirkon johtajan paimentehtäviin kuuluu tarkkailla kristillisen toiminnan ilmiöitä, kehityssuuntia ja virtauksia. Niitä riittää niin helluntailiikkeen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Ja niiden suhteen Usko Katto on hyvällä näköalapaikalla. Helluntaikirkon lisäksi hän istuu lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön Fida Internationalin hallituksessa ja johtaa helluntailaisten neuvottelukuntaa evankelis-luterilaisen kirkon kanssa käytävissä keskusteluissa.

– Helluntailiikkeessä tarvitaan raitista paimenuutta esimerkiksi karismaattisuuden alueella, jossa sekavuus ja erilaiset epäterveet ilmiöt lisääntyvät koko ajan. Hengellinen toiminta pirstaloituu helposti juuri vääränlaisten karismaattisten virtausten myötä, joita maailmalta tulee meille jatkuvasti. Voimakkaiden johtajien kautta ne vievät helposti sellaiseen suuntaan, jota emme halua. Siksi tarvitsemme enemmän kuin koskaan vahvaa ja yhtenäistä helluntailiikettä, joka pitäytyy terveeseen oppiin ja raittiiseen karismaattisuuteen ja tukee näin oikeaa seurakuntakasvua, Katto sanoo.

Hänen mukaansa helluntailiike Suomessa on sisäisesti vieläkin liian hajanainen. Itsenäisen seurakunnan ylikorostaminen on johtanut liikkeessä yhtenäisyyden ongelmiin ja siihen, että Uuden testamentin mukainen yhteyden teologia ei ole päässyt seurakuntien välillä riittävästi toteutumaan.

– Helluntailiikkeen opillinen identiteetti kaipaa vahvistumista sekä suhteessa maamme valtakirkkoon että tänne tuleviin erilaisiin karismaattisiin virtauksiin, kuten vaikkapa uusapostoliseen liikkeeseen nähden. Helluntaikirkon opilliset kannanotot tukevat helluntai-identiteettiä, mutta parhaiten sitä voidaan vahvistaa seurakuntatasolla.

”Johtaminen tarkoittaa eteenpäin menemistä”

Usko Katon sydämellä on aina ollut nuoren sukupolven kasvattaminen hengelliseen vastuuseen. Se on oikeaa tulevaisuuden rakentamista
niin seurakunnassa kuin Helluntaikirkossakin.

– Jokaisen hengellisen paimenen tulee antaa tilaa uudelle sukupolvelle ja elää heitä varten. Meidän tulisi huomioida myös erilaiset jumalanpalveluskulttuurit ja sallia rohkeasti erilaisia jumalanpalvelusrakenteita, joilla tavoitetaan ja palvellaan eri ikäluokkia. Tämä ehkäisee turhien konfliktien ja irtiottojen syntyä, Katto pohtii.

Katto itse on kasvanut johtajuuteen kotiseurakuntansa keskellä. Hän arvostaa sitä vakaana mutta samalla uudistuskykyisenä seurakuntana, joka on sitoutunut vahvasti myös herätysliikkeen yhteisiin asioihin. Mies on kiitollinen siitä, että seurakunnan pastoritiimi ja vanhimmat tukevat häntä täysillä myös Helluntaikirkon johtajana.

– Pidän tätä tehtävää vastuullisena hengellisen johtamisen paikkana ja pyydän siihen esirukoustukea. Tarvitsen asioiden eteenpäin viemiseen viisautta, profeetallista näkökykyä ja Pyhän Hengen voimaa, Katto sanoo.

– Helluntailiikkeen voima on sen yhteydessä. Kun Helluntaikirkon jäsenseurakuntien määrä lisääntyy, vaikutusalamme yhteiskunnassa
kasvaa ja voimme olla levittämässä hengellistä valoa. Johtaminen tarkoittaa eteenpäin menemistä, ei paikallaan pysymistä

Kuka

Usko Katto
» 49-vuotias Tampereen helluntaiseurakunnan ja Suomen Helluntaikirkon johtaja
» teologian maisteri (Continental Theological Seminary, Belgia)
» perheeseen kuuluu tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Tina-vaimo sekä lukiota käyvät lapset Veera ja Veikka
» Fida Internationalin hallituksen jäsen
» helluntailaisen ryhmän puheenjohtaja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jaSuomen Helluntaikirkon neuvottelukunnassa
» harrastaa lukemista, moottoripyöräilyä, omakotitalon hoitoa ja maahanmuuttajatyötä


Leevi Launonen

Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!