Sunnuntai 25. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Uuno, Uno
Julkaistu 20.10.2016 00:00

Ruoka-avun saajat odottavat hengelliseltä tarjonnalta vapaaehtoisuutta

TM Anna Sofia Salosen tuore väitöstutkimus avaa ruoka-apuun liittyviä jännitteitä. Salonen tutki uskonnollisten yhteisöjen tarjoamaa ruoka-apua vastaanottajien näkökulmasta. Hän seurasi tutkimustaan varten neljän tamperelaisen organisaation toimintaa ja haastatteli 25 avun saajaa. Haastateltavat olivat eri elämäntilanteissa olevia eri-ikäisiä ihmisiä, muun muassa työttömiä ja eläkeläisiä.

Omasta taustastaan riippumatta haastateltavat suhtautuivat toimintaan liittyvään hengellisyyteen pääosin myönteisesti tai neutraalisti. Viisi haastateltavaa mainitsi hengellisen annin osallistumisensa syyksi, mutta enemmistölle sillä ei ollut suurta merkitystä. Osa piti ruoan jakamista kristillisenä tekona sinänsä.

Hengelliseen puoleen liittyvää kritiikkiä ei siis juuri tullut esiin haastatteluissa, mutta jakotilanteissa Salonen huomasi sitä esitettävän epäsuorasti. Kritiikkiä ilmaistiin esimerkiksi huumorin ja välinpitämättömän käyttäytymisen muodossa. Haastateltavat korostivat sitä, että uskonnonharjoittamiseen osallistumisen on oltava oma valinta.

Kulutusyhteiskunnan ulkopuolella

Ruokajakotilaisuus on tutkimuksen mukaan monille avun saajille merkittävä sosiaalisen kohtaamisen paikka, mutta siihen liittyy ristiriitoja. Jonottaminen vie aikaa ja vaatii kykyä omaksua jakoon liittyviä sääntöjä. Tilaisuuksiin osallistuminen saattaa myös vahvistaa syrjäytyneen roolia ja vaille jäämisen tunnetta.

Etenkin joulunaikaan tietoisuus kulutusyhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä korostuu. Salonen mainitsee kolme strategiaa, joilla ruoka-avun saajat selviytyvät tilanteesta: jotkut kieltäytyvät viettämästä joulua, jotkut etäännyttävät itsensä riippuvuudestaan hyväntekeväisyydestä ja jotkut suhtautuvat apuun Jumalalta tulleena lahjana.

Ruoka-apu tarjoaa yhden ratkaisun sekä köyhyyteen että ruoan hävikkiin, mutta Salosen mukaan siihen liittyy vaara, että molemmat aletaan hyväksyä normaalina asiaintilana.

− Ylijäämäruoan varassa elävät ruoka-avun vastaanottajat ovat ristiriitaisessa tilanteessa, jossa he ovat samanaikaisesti sekä syrjäytyneitä että riippuvaisia vallitsevista kulutuskäytännöistä. Ruoka-avun resurssit ovat suuressa määrin sidotut elintarvikejärjestelmän ylijäämään, minkä johdosta toiminnassa ei ole kyse vain köyhyydestä, vaan myös runsaudesta ja yltäkylläisyydestä avun ennakkoehtona, Salonen kiteyttää.

Väitöskirja Food for the soul or the soul for food on luettavissa netissä E-thesis-palvelussa.


Säde Loponen

Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!