Keskiviikko 29. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Joonas, Jouni, Joni, Joona, Jonne, Jonni
Julkaistu 5.5.2016 00:00

Romanikylän uudet tuulet

Tien sekä vesijohto- ja viemärijärjestelmän rakentamisella on ollut oleellinen vaikutus Pasikan romaniyhteisön kehitykseen. Kylänraitti oli aiemmin autoille ajokelvoton ja pehmeni sadesäällä haisevaksi liejuksi. Rakennushankkeisiin sisältyi runsaasti talkootyötä, mikä vahvisti asukkaiden yhteishenkeä ja itsetuntoa.”Nyt osaan kirjoittaa ja luen Raamattua.” ”Nyt voin saada ajokortin.” ”Olemme puhtaampia kuin aiemmin. Sen myötä itsetuntomme on kasvanut.” ”Nyt voimme mennä kirkkoon pikkukengissä ja siisteissä vaatteissa.”

Muun muassa tällaisia kommentteja nousi esille Ukrainan romanikylissä vuosina 2007–2015 tehdyn kehitysyhteistyöhankkeen loppuarvioinnissa.

Suomen helluntailiikkeen romaniyhdistyksen Elämä ja Valo ry:n ja sen kumppanijärjestön, Transkarpatian Elämä ja Valon (Zakarpatska misia Zhyttya I Svitlo) yhteistyöhankkeen kohteena olivat Ukrainan länsiosassa sijaitsevan Karpaattien läänin romanikylät. Pääkohteena oli Pasikan pikkukaupungin laidalla sijaitseva vajaan tuhannen asukkaan romaniyhteisö, Pasikan taabor.

Ulkoministeriön rahoittaman hankkeen tarkoituksena oli parantaa romanien asemaa, tukea heidän osaamistaan sekä vahvistaa aloitteellisuutta ja itseluottamusta, ja tässä kaikessa hanke on selvästi onnistunut.

Loppuarvioinnin tehnyt Kirkon ulkomaanavun ohjelmapäällikkö Olli Pitkänen pitää hanketta paraatiesimerkkinä siitä, miten pienikin mutta hyvin ja sydämellä tehty työ voi saada paljon aikaan.

– Hankkeen tulokset ja vaikutukset ovat kehitysketjun välttämättömiä alkuaskeleita. Nyt voi odottaa nopeaakin kehitystä, sillä kohdekylissä on olemassa esimerkki siitä, että muutos on mahdollista, syyskuussa kylissä vieraillut Pitkänen toteaa.

Kaivot ja tie muutoksen airueina

Ukrainassa arvioidaan elävän noin 400 000 romania, ja he muodostavat maan köyhimmän väestönosan.

Useimmat romanit ovat työttömiä tai tekevät kausiluontoista työtä. Etenkin aiemmin miehet lähtivät kesäisin ulkomaille töihin, mutta Euroopan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi tämäkin toimeentulo on uhattuna. Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välinen sotatila sekä elintarvikkeiden ja energian hinnannousu ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään.

Keskeinen tekijä köyhyyden ja heikon työllistymisen taustalla on romanien alhainen koulutustaso. Lasten osallistuminen peruskoulutukseen on vähäistä ja koko peruskoulun käyminen poikkeuksellista. Romaniväestöstä luku- ja kirjoitustaidottomia on edelleen 70–80 prosenttia. Vanhempien kielteinen asennoituminen koulunkäyntiin on yleistä, samoin lapsiavioliitot: moni tyttö menee naimisiin 12–14-vuotiaana. Kotona asuvia lapsia tarvitaan hankkimaan tuloja perheelle.

Muita ongelmia ovat syrjäytyminen ja syrjintä, romaniasutusten apaattinen ilmapiiri, naisten ja tyttöjen heikko asema yhteisössä sekä alhainen hygieniataso.

Ongelmat muodostavat vyyhdin, joka on tuttu romaniyhteisöissä kautta Itä-Euroopan.

Elämä ja Valo -järjestöjen hankkeessa ongelmakimppuun pyrittiin pureutumaan useasta suunnasta. Romanikylissä kehitettiin lasten kouluvalmiuksia, tehtiin terveystarkastuksia, järjestettiin aikuisten luku- ja kirjoitusopetusta sekä tarjottiin elämäntaitokoulutusta.

Pasikan taaborissa kehitettiin lisäksi vesi- ja viemärisysteemiä, rakennettiin kaivoja ja kunnostettiin tietä. Puhdas vesi on vähentänyt sairauksia, arkinen liikkuminen on helpottunut ja kyläläisten itsearvostus ja yhteishenki noussut, kertoo hankekoordinaattorina toiminut  Veikko Hekkala.

– Iso asia oli se, että rakennushankkeet tehtiin yhdessä kyläläisten kanssa. Se vahvisti yhteishenkeä ja loi pohjaa kestävälle kehitykselle.

Kylänraitin ilmettä on muuttanut myös se, että monet ovat ryhtyneet siistimään ympäristöään. Perinteinen ”jos katto on rikki, mitäpä siitä” -asenne on alkanut väistyä ja taloja on alettu korjata. Ihmiset ovat alkaneet uskoa, että muutos on mahdollista.

Merkittävä alku oli viiden perheen elämän muuttuminen, mikä toimi esimerkkinä koko yhteisölle.

– Esimerkki puhuu eniten. Kun nähdään, että joku toinen onnistuu ja alkaa palvella Herraa ja  hoitaa asioitaan, se herättää myönteistä kateutta: toisetkin alkavat haluta samaa, Veikko Hekkala toteaa.

Vastaavaa kiinnostuksen heräämistä on ollut havaittavissa myös alueen muissa romaniyhteisöissä. Toiveissa onkin, että myönteisten esimerkkien vaikutus leviää myös hankekyliä laajemmalle.

Pasikan taaborissa toimii helluntaiseurakunta, ja vaikka sillä ei ollut kehityshankkeessa virallista roolia, Elämän ja Valon suomalaisaktiivit ovat pyrkineet tukemaan myös sitä. Jumalasuhteen hyvinvointi luo perustan elämän kokonaisvaltaiselle muuttumiselle – myös näissä kylissä.

Esikouluryhmistä menestys

Pääpaino hankkeessa oli lapsissa ja nuorissa. Järjestöt ovat pyrkineet saamaan romanilapsia paikalliseen kouluun, mikä on vaatinut sekä asennekasvatusta vanhempien keskuudessa että lasten kouluvalmiuksien vahvistamista.

Hankkeessa perustettiin esikouluryhmät Pasikan, Holmokin ja Zaritchevon kyliin. Saksalaistaustainen kristillinen Nehemiah-järjestö on tukenut ohjaajien koulutusta, ja viime syksyyn mennessä esikouluissa oli ollut noin 460 romanilasta. Lapsille on opetettu koulunkäynnin perusasioita sekä muun muassa hygieniasta huolehtimista.

Tulokset ovat lupaavia. Tällä hetkellä esimerkiksi Pasikan peruskoulun noin 250 oppilaasta jo lähes puolet on romaneja. Koulun opettajien mukaan myös romanilasten käyttäytyminen on parantunut, he pitävät huolta omista tavaroistaan ja integroituvat paremmin luokkayhteisöön.

Vielä 1990-luvulla romanioppilaita oli Pasikassa vain kourallinen.

Kouluyhteisöön kiinnittymistä on auttanut se, että rehtori on erittäin motivoitunut romanien koulutukseen.

Loppuarvioinnissaan Olli Pitkänen kannusti järjestöjä jatkamaan yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan etenkin esikoulutoiminnan ylläpitämiseksi.

Optimaalista olisi, että romanilasten tueksi pystyttäisiin kehittämään myös iltapäiväkerhotyyppistä toimintaa, jossa lapsilla olisi mahdollisuus läksyjen tekemiseen. Kotona, pienissä asunnoissa ja suuren sisarusparven keskellä, se on mahdotonta. Lisäksi kouluun integroitumista auttaisi, jos perheet saisivat tukea koulutarvikkeiden ja -vaatteiden hankkimiseen.

Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtajan Rainer Lindemanin mukaan erityisesti esikoulutyötä onkin tarkoitus jatkaa. Sama tahtotila on Fida Internationalin Itä-Euroopan romanityöryhmällä.

– Pyrimme hankkimaan Suomesta rahoitusta ja tukemaan jatkossakin muun muassa esikoulujen opettajien palkkaamista, Rainer Lindeman kertoo.

”Erittäin kustannustehokasta”

Yhdeksän toimintavuoden aikana hankkeen vuosibudjetti oli keskimäärin 38 500 euroa. Olli Pitkäsen mukaan työ on ollut erittäin kustannustehokasta, sillä suomalaiset ovat olleet mukana pitkälti pelkillä kulukorvauksilla.

– Hankkeeseen laitetut varat on käytetty erittäin hyvin hyödyksi.

Samalla toimintatapa on antanut hyvän esimerkin ukrainalaiselle kumppanille siitä, että kehitys ei aina vaadi isoja varoja onnistuakseen.

Fidassakin pitkään kehitysyhteistyötehtävissä toiminut Pitkänen pitää hankkeen vahvuutena sitä, että siinä romanit ovat auttaneet romaneja.

– Tässä hankkeessa on ollut erityistä se, että vähemmistöryhmä, jota on aiemmin sorrettu Suomessa, on auttanut heimoveljiään toisessa maassa. Romanit romanien asialla on kova juttu, enkä muista nähneeni vastaavaa aiemmin. Jos hanke olisi ollut meidän valkonaamojen johdossa, en usko, että esimerkin vaikutus olisi niin vahva.

– Tässä mielessä hanke jopa mullisti yhteisöjen elämän, sillä se antoi niille esimerkin siitä, että jos kerran Suomen romanit pystyvät, miksi emme mekin. Itseluottamuksen vahvistuminen toivon mukaan luo myös rohkeutta vaatia Ukrainan kansalaiselle kuuluvia oikeuksia.

Hankkeella on ollut myönteistä vaikutusta myös ukrainalaisen kantaväestön ja viranomaisten asenteisiin. Silti paras hedelmä on se, että yhteisöissä on syntynyt unelmia muuttaa elämää.

– Hanke on vahvistanut uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja antanut motivaation tehdä muutosta omassa yhteisössä. Kun jonkun isä on ilman koulutusta kerännyt metalliromua, niin nyt poika haluaa opiskella tullakseen esimerkiksi asentajaksi, Pitkänen havainnollistaa.

Ahaa-elämyksiä

Myös Suomen Elämä ja Valo -yhdistyksessä ja Fidan Yhdelle vähimmistä -työryhmässä ollaan tyytyväisiä.

– Suurin ongelma Itä-Euroopan romaniyhteisöissä on se, että kommunistihallinto teki ihmisistä passiivisia: ihmiset odottavat, että tulee joku, joka sanoo mitä tehdään. Siksi opetetut ideat eivät ole aina menneet selkäytimeen, vaikka olemme vuosia puhuneet samoista asioista. Onneksi ahaa-elämyksiäkin tapahtuu; se on merkki siitä, että on saatu ideaa istutettua, Rainer Lindeman toteaa.

Lähiviikkojen ilonaiheisiin kuuluu pitkään rakenteilla olleen Pasikan toimintakeskuksen valmistuminen. Muun muassa kerho- ja leirityön mahdollistavien tilojen käyttöönotto juhlallisuudet ovat touko-kesäkuun vaihteessa.


Heikki Salmela



Mikä

Transkarpatian romanikylien yhteisökehityshanke
» Suomen Elämä ja Valo ry ja sen ukrainalainen kumppani, Transkarpatian Elämä ja Valo -järjestö (Zakarpatska misia Zhyttya I Svitlo), toteuttivat vuosina 2007–2015 yhteisökehityshanketta neljässä romanikylässä Transkarpatian läänissä.
» Suomen helluntaiseurakuntien evankeliointi- ja avustustyö Ukrainan romaniyhteisöissä alkoi 1980–1990-lukujen taitteessa. Työn hedelmiin lukeutuu myös kumppanijärjestö Transkarpatian Elämä ja Valo, joka rekisteröityi vuonna 2006. Nykyään järjestön toiminnan piirissä on merkittävä määrä romaneja, ja se tekee yhteistyötä seurakuntien ja viranomaisten kanssa.
» Vaikka ulkoministeriön rahoittama hanke päättyi, suomalais-ukrainalainen yhteistyö Ukrainan romaniväestön hyväksi jatkuu.
» Ukrainan noin 400 000 romanista suurin osa asuu maan länsi- ja lounaisosissa. Talousvaikeuksien kanssa kamppailevan Ukrainan valtion tuki romaniyhteisöille on vähäistä.
» Elämä ja Valo ry teki ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyötä myös Intiassa vuosina 2000–2010. Järjestö tavoittaa romaneita myös Baltiassa ja Etelä-Puolassa.
» Helluntaiseurakunnat ja Fida tekevät romanityötä useissa Itä-Euroopan maissa ”Yhdelle vähimmistä” -nimikkeellä.

Jaa
Yhteisöjen ymmärtäminen vaati vuoropuhelua
NiceDesign rakentaa naisten välistä yhteyttä
Parikymppinen kestohitti soi yhä
Ida Elina puhuu koululaisille rohkeudesta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!