Sunnuntai 25. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Uuno, Uno
Julkaistu 15.9.2016 00:00

Retkiretriitissä kuulostellaan itseä ja Jumalaa

- Jumalan täydellisen rakkauden ja hyväksynnän oivaltamisella on ollut suuri vaikutus sekä jumalasuhteeseeni että itsetuntooni, merentutkija Milla Johansson toteaa.Kun Milla Johansson oli 13-vuotias, hän lähti uuden ystävänsä houkuttelemana partioon. Myöhemmin partioharrastus jäi, kun Johansson aloitti yliopisto-opiskelut, mutta rakkaus luontoon ja innostus retkeilyyn säilyivät.

Paljasjalkaiselle pääkaupunkiseutulaiselle metsä on rauhoittumisen, levon ja akkujen lataamisen paikka.

– Luonnossa on myös hyvä hiljentyä kuulemaan Luojan ääntä, Milla Johansson toteaa.

Muutama vuosi sitten hänen mielessään alkoi pyöriä ajatus siitä, että hän voisi viedä metsään ihmisiä, jotka eivät sinne yksin osaa tai uskalla lähteä.

Johanssonin hengellinen koti on Minttukirkko-helluntaiseurakunta Vantaalla. Kun yhteisön uusi pastori sitten kyseli, mikä Johanssonista tuntuisi omimmalta tavalta palvella seurakunnassa, tämä heitti vastaukseksi, että voisi vaikka viedä ihmisiä luontoon. Samalla Johansson tunsi itsensä kauhean epähengelliseksi: seurakunnassa palvelemisenhan pitäisi olla sellaista, että julistetaan evankeliumia tai tehdään jotakin muuta ”hengellistä”, hän ajatteli.

Johanssonin yllätykseksi pastori kuitenkin innostui ideasta, ja yhdessä parivaljakko lähti kehittelemään retkiretriittiä.

Tarve arvioida elämää

Varsinkin keski-iässä ihmisillä näyttää olevan tarve pysähtyä arvioimaan elämäänsä, minkä vuoksi erilaiset henkiset kurssit ja tapahtumat ovat suosittuja.

Tähän tarpeeseen minttulaisten ideoima retkiretriitti tarjoaa kristilliseen arvopohjaan perustuvan hiljentymis- ja mietiskelymahdollisuuden. Retriittiä ei ole suunnattu vain kristityille vaan tarkoitus on tarjota kaikille ihmisille mahdollisuus itsensä ja Jumalan kohtaamiseen.

Viime keväänä Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella sijaitsevassa Nuuksion kansallispuistossa järjestettyä ensimmäistä retriittiä Milla Johansson valmisteli kiertämällä suunnitellun reitin.

– Aurinko paistoi, ja nautin täydestä sydämestäni. Silloin tajusin, että minähän palvelen Jumalaa ja se on vieläpä näin hauskaa.

Retriitti on yksilötapahtuma. Siellä ei ole opetusta eikä tiukkaa ohjelmaa. Hiljaisuuden retriittien mallia noudattaen retkiretriitissä pyritään siihen, että päivän aikana ei keskustella muiden osallistujien kanssa vaan jokaisella on mahdollisuus rauhoittua omien ajatustensa kanssa, kuulostella omaa jaksamistaan, pohtia omaa elämäänsä ja latautua sekä rukoilla.

– Annamme Luojalle tilaa puhua jokaiselle henkilökohtaisesti hänen luomansa luonnon kautta. Silloin se, mitä ihmiset saavat retriitistä, ei tule meiltä vaan Jumalalta. Siinä on jotakin vapauttavaa. Me järjestämme vain puitteet, joissa Jumala pääsee toimimaan.

Opetuslapseuskoulu muutti jumalasuhdetta

Merentutkijana työskentelevä Johansson on retkeillyt myös kaukaisemmissa paikoissa.

Hän on osallistunut kahdesti Etelämanner-retkikuntaan ja viettänyt pari kuukautta suomalaisella Etelämanner-asemalla tutkien jäätikköä, sääoloja ja lumen ominaisuuksia. Johansson on ollut mukana myös laivoilla tehdyillä tutkimusmatkoilla Itämerellä, Grönlanninmerellä ja Weddellinmerellä Etelämantereen alueella.

Tämän lisäksi merentutkija on päässyt harjoittamaan retkeilytaitojaan Uudessa-Seelannissa, jossa hän muutama vuosi sitten osallistui tunnustustenvälisen Youth With A Mission -järjestön opetuslapseuskouluun, ensin oppilaana ja sitten apuohjaajana.

– Olin vähän turhautunut elämän tarkoituksettomuuteen ja siihen, että en tiennyt, miten olla kunnon kristitty. Haaveilin, että voisin sellaisessa intensiivisessä koulussa oppia palvelemaan Jumalaa ja olemaan sellainen kuin Jumala tahtoo.

Palvelunäkyä enemmän opetuslapseuskouluissa muuttui kuitenkin Johanssonin jumalasuhde.

Lapsesta lähtien uskossa ollut helluntaikodin kasvatti löysi aiempaa paljon läheisemmän yhteyden Jumalaan rakastavana Isänä, joka hyväksyy hänet hänen puutteistaan huolimatta ja vieläpä pitää hänestä kaikkine puutteinensa.

– Aiemmin Jumala oli jotenkin etäinen, rukoileminen oli vaikeaa, enkä todellakaan osannut ajatella, että osaisin kuulla Jumalan ääntä. Nykyään voin sanoa kuulevani Jumalan ääntä ja käyn hänen kanssaan keskusteluja. Rukoilemisestakin on tullut pakonomaisen suorittamisen sijaan laatuajan viettämistä Isän seurassa, Johansson iloitsee.

Jumala ei ole isäntä vaan Isä

Jumalan täydellisen rakkauden ja hyväksynnän oivaltamisella on ollut suuri vaikutus myös Johanssonin itsetuntoon.

– Olen oikeastaan koko elämäni tottunut siihen, että hyväksyntä pitää ansaita. Olen ajatellut, että olemalla hyödyllinen, käyttäytymällä kiltisti sekä tekemällä jotakin merkittävää saan ihmiset pitämään itsestäni. Ja Jumalan myös.

– Sen vuoksi oli mullistavaa oikeasti tajuta, että Jumala ei vaadi minulta mitään. Sen myötä aloin ajatella, että kenties ihmisetkin hyväksyvät minut riippumatta siitä, osaanko “olla oikein”.

Johansson ymmärsi, ettei Jumala ole isäntä, jota tarvitsee palvella, vaan Isä, joka rakastaa häntä omana lapsenaan.

– Tajusin, ettei mikään, mitä teen tai jätän tekemättä, voi vähentää eikä lisätä Jumalan rakkautta tippaakaan. Jeesus teki jo kaiken, mitä tarvitsi tehdä.

Nyt kun Johansson tietää, että epäonnistuminen ei vie häneltä Jumalan rakkautta, hän uskaltaa ottaa riskejä epäonnistua.

– Sen myötä elämästäni on tullut vapaampaa. En enää itsekään vaadi itseltäni niin paljon kuin aiemmin.

”Nälkäähän se luonnon kaipuukin on”

Luonnossa Milla Johanssonia viehättää erityisesti se, että siellä saa tuntea itsensä pieneksi ja Jumalalla on siellä tilaa puhua.

– Luonto ei tarvitse suorituksiani. Arkielämä vaatii usein sellaista niin paljon: työssä on saatava jatkuvasti tulosta aikaiseksi, ihmissuhteissa on onnistuttava ja lisäksi on pyrittävä olemaan viisas, kaunis, menestynyt ja kaikkea sellaista. Luonnon keskellä minun ei tarvitse olla mitään erityistä, voin vain ottaa vastaan ja nauttia esimerkiksi metsän ja meren kauneudesta, kokenut retkeilijä sanoo.

Luonnon monimuotoisuus kertoo merentutkijalle myös paljon Jumalasta, Luojasta.

– Metsässä jokainen pieni yksityiskohta on täydellisesti paikallaan, ja niitä yksityiskohtia on lukemattomia. Jokainen kasvi, hyönteinen ja pienenpieni solu toimii täydellisen tarkoituksenmukaisesti.

Johansson on huomannut, että monet ihmiset kaipaavat jollakin tavalla luontoon.

Varsinkin isoimmissa kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, jotka aiemmin ovat tottuneet elämään lähempänä luontoa, mutta kynnys lähteä tutustumaan kaupunkiseudun metsiin yksin voi olla korkea. Luontoon suuntautuvan retriitin yksi mahdollisuus on näin tavoittaa myös uusia kaupunkilaisia.

– On upeaa, että voin olla järjestämässä ihmisille mahdollisuutta lähteä luontoon ja siten ruokkia nälkäisiä sillä, mitä minulla on. Nälkäähän se luonnon kaipuukin tavallaan on, Johansson toteaa. Seuraava retkiretriitti järjestetään ensi lauantaina. Koko päivän kestävään retkeen sisältyy kävelyn lisäksi lounas- ja kahvitauko nuotiolla, pari lyhyttä virikepuhetta sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ohjaajien kanssa.

Retkiretriitin mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella , puh. 050 306 0404.


Kuka

Milla Johansson
» opiskellut fysiikkaa ja väitellyt vuonna 2014 tohtoriksi fysikaalisesta meritieteestä
» työskentelee merentutkijana
» kuuluu vantaalaiseen Minttukirkko-seurakuntaan
» harrastaa liikuntaa, luonnossa liikkumista eri tavoin, melomista, kirjoittamista sekä matkustelua


Marika Anttila

Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!