Torstai 23. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Ismo, Yngve, Yngvar
Julkaistu 30.10.2015 08:43

"Pyhän tunto tärkeää ihmisenä kasvamisen kannalta"

On oikeastaan hämmästyttävää, miten vähän seurakunnissa puhutaan Jumalan pyhyydestä, Jorma Saarinen toteaa. Kuva: Pentti Heinonen

Huomenna vietetään pyhäinpäivää, jolloin ihmisillä on tapana käydä edesmenneiden läheistensä haudoilla. Todennäköisesti tänäkin vuonna moneen haudalla vietettyyn hetkeen liittyy jonkinlainen emotionaalinen pyhän kokemus. Vaikka tällaiset kokemukset eivät olisi edes leimallisen kristillisiä, niillä on poikkeuksetta suuri merkitys siihen, millaiseksi ihmisen elämä muodostuu.

 

Tuonpuoleisen todellisuuden tunto ja pyhyyden kokeminen näyttävät silti viime vuosikymmeninä heikentyneen sekä yhteiskunnassa että kristillisissä seurakunnissa. Iso Kirja -opiston pitkäaikaisesta opettajasta Jorma Saarisesta pyhyyden kokemuksen heikentyminen on valitettavaa.

 

– Olemme seurakunnissakin pitkälti menettäneet käsityksen siitä, kuka Jumala on käsittämättömässä suuruudessaan ja viisaudessaan. Meillä herätyskristityillä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että oletamme, että Jumala hoitaa asiat niin kuin me näemme parhaaksi. Sairastuttuamme me ajattelemme, että Jumalan velvollisuus on parantaa meidät. Rukouksessa komennamme Jumalaa ja yritämme pakottaa häntä toimimaan

haluamallamme tavalla.

 

– Meillä jää huomaamatta, että Jumalan isän rakkaus oli jo juutalaisuudessa keskeinen elementti. Silti isää kohtaan ei siinä kulttuurissa voinut käyttäytyä ilman kunnioitusta edes silloin, kun lapsen ja isän suhde oli läheinen. Sama koskee myös jumalasuhdetta.

 

”Kunnioita Herraa, sinun Jumalaasi”

Raamatussa Jumalaa kutsutaan toistuvasti pyhäksi. Ilmaisulla korostetaan hänen täydellisyyttään, käsittämätöntä hyvyyttään ja moraalista puhtauttaan mutta myös hänen vihaansa syntiä kohtaan.

 

Vanhassa testamentissa Jumala ilmoittaa pyhyytensä esimerkiksi asettamalla hyvää ja pahaa koskevia käskyjä ja kieltoja. Uudessa testamentissa pääsanoma on Jumalan armo, mutta silti sielläkin kaikki synti on hänen tuomionsa kohteena.

 

Raamatullisia uskon esikuvia Aabrahamista ja Mooseksesta lähtien yhdistää tietty arkuus Jumalan edessä.

 

– Läpi kirjoitusten korostuvat sanonnat Jumalasta pyhänä Jumalana. Vanhassa testamentissa tässä yhteydessä useimmin käytetty sana qadosh tarkoittaa erilleen asettamista ja erillään olemista. Jumalaan sovellettuna sillä korostetaan hänen majesteettiuttaan ja tuonpuoleisuuttaan. Meidän tulee kunnioittaa Jumalaa, koska hän on Luojamme ja me luotuja, Jorma Saarinen tiivistää.

 

Silti monet kristitytkin kokevat vaikeaksi yhdistää samaan pakettiin armon evankeliumin ja Jumalan pyhyyden korostamisen. Saarisen mukaan salaisuus on Kristuksen pelastusteon ymmärtämisessä. Täydellinen pyhyys ja täydellinen sovitus ovat saman kolikon kaksi puolta.

 

– Jumala ei voi hyväksyä syntiä. Asia piti ratkaista, ja hän ratkaisi sen Kristuksessa. Siksi voimme pelon sijaan tuntea luottamusta ja uskoa siihen, että Jumala Isänä toimii meidän parhaaksemme.

 

Saarisen mukaan terve suhtautuminen Jumalaan onkin ymmärtää hänet yhtenä kokonaisuutena korostamatta liikaa mitään hänen ominaisuuksistaan.


Moraalista ryhtiä ja vastuuta ihmissuhteisiin

Pyhyyden kokemuksilla on vaikutusta ihmisen persoonallisuuden ja tunne-elämän muodostumiseen.

 

– Pyhän eli ihmistä suuremman todellisuuden tajun on todettu olevan äärimmäisen tärkeää ihmisenä kasvamisen kannalta. Tämä ei koske ainoastaan kristillistä tietoisuutta Jumalan pyhyydestä vaan myös emotionaalisia ”pyhiä” hetkiä. Pyhän kosketus haastaa meitä arvioimaan omaa moraalisuuttamme ja arvojamme esimerkiksi aineelliseen omaisuuteen suhtautumisessa. Lisäksi se auttaa ymmärtämään elämän suurena lahjana, Jorma Saarinen luettelee.

 

– Kuten eräässä runossa todetaan: Jumala on läsnä arjessa kaikkialla, ja joka sen oivaltaa, riisuu kunnioituksesta kenkänsä hänen läsnäolonsa edessä. Se jolla tätä pyhän tuntoa ei ole, näkee arjen asioissa vain pintatason. Ihmissuhteissa pyhän kokemukset vahvistavat kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi vastuullisuutena ja rehellisyytenä. Samalla ne antavat rohkeutta olla aidosti oma itsensä ja kulkea tarvittaessa vastavirtaan toisinajattelevien keskellä. Kristitylle tämä on osa hänen pyhitystään.

 

– Raamatussa myös Jumalan kansaa kutsutaan pyhäksi. Se on kehotus kasvaa Jumalan kuvan kaltaisuuteen, hänen kuvansa kantajaksi. Meihin ihmisiin sovellettuna se tarkoittaa paitsi moraalisuutta myös toimimista Jumalan työtoverina lähimmäisen parhaaksi. Yhteiskunnan vieraantuminen pyhästä murentaa kaikkea tätä.

 

Heikki Salmela

 

Haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan .



Jaa
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
Näennäinen sopu vai aito yhteys?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!