Tiistai 28. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Armas
Julkaistu 1.9.2016 00:00

Nuoren sukupolven saavuttaminen on koko seurakunnan tehtävä

- Jos haluamme tavoittaa lapsia ja perheitä, meidän täytyy kiinnostua siitä, mitä heille kuuluu ja millaista heidän arkensa on, lähetystyöntekijä Hanna Vuorinen sanoo.Seurakuntien on panostettava lapsityöhön, jotta omat lapsemme ovat niin innostuneita, että kutsuvat myös kavereitaan mukaan.

Näin näkynsä kiteyttää Itävallan helluntailiikkeen, Freie Christengemeinde Österreich -yhteisön, kansallisen lapsityön johtajana toimiva suomalainen Hanna Vuorinen.

– Joka kerta, kun näin tapahtuu, tiedämme, että olemme tehneet jotakin oikein. Se kertoo siitä, että seurakunta ei ole lapselle tylsä paikka eikä usko mitenkään noloa vaan jotain niin hienoa, että kavereidenkin täytyy päästä niistä osalliseksi, Vuorinen toteaa.

Helsingin Saalem-seurakunnan ja Fida Internationalin lähetystyöntekijälle lapsityö on kutsumus: mikään ei ole mahtavampaa kuin saada nähdä lasten tulevan uskoon ja kasvavan uskossaan.

Innostavat lastenjumalanpalvelukset

Päätoimensa ohella Hanna Vuorinen on mukana pohjoisitävaltalaisessa Linzissä toimivassa helluntaiseurakunnassa, jossa on äskettäin uudistettu jumalanpalveluksia.

Aikuisten tilaisuuden kanssa samaan aikaan järjestettävästä lastenjumalanpalveluksesta on pyritty tekemään sellainen, että lapset viihtyvät. Tilaisuudet koostuvat leikistä, opetuksesta, ylistyksestä ja pienryhmistä. Uudistettu konsepti tuntuu myös toimivan: lapset eivät malta jäädä pois kirkosta vaan vaativat, että koko perheen on lähdettävä jumalanpalveluksiin, Vuorinen kertoo.

– Lapset saavat tulla jo ennen jumalanpalveluksen alkua omaan tilaansa, kohdata kavereita ja leikkiä. Leikin ja ystävien kanssa vietetyn ajan jälkeen on helppo jatkaa yhteisellä ylistyksellä ja opetuksella.

Vuorisen mukaan yhteys muihin lapsiin ja aikuisiin on tärkeä, jotta lapsi tuntee kuuluvansa seurakuntaan. Siihen taas täytyy varata aikaa. Uudistettu lastenjumalanpalvelus kestääkin kauemmin kuin aikuisten tilaisuus.

– Vanhassa mallissa mahdollisuus kohtaamiseen jäi usein niukaksi, koska aikaa oli vähän ja opetussuunnitelma painoi päälle.

Yksi tärkeä osa uutta lastenjumalanpalvelusta ovat pienryhmät, joissa on tuttu ohjaaja ja helppo jakaa omia arkipäiväisiä asioita sekä rukoilla yhdessä.

– Jos lapsia askarruttaa jokin muu asia enemmän kuin se, mitä ohjaaja on suunnitellut, ohjaajan täytyy olla valmis joustamaan. Joskus puolen tunnin rupattelu koulusta ja kavereista voi olla merkittävämpää kuin hieno tuntisuunnitelma, lapsityöntekijä toteaa.

Lastenjumalanpalveluksessa on paljon ohjaajia, mikä luo lapsille turvallisuutta. Jokainen lapsi huomataan ja jokaista huomioidaan.

Seurakunnassa panostetaan myös muutaman kerran vuodessa järjestettäviin perhejumalanpalveluksiin, ja ne ovatkin runsasväkisimpiä tilaisuuksia. Tunnin perhejumalanpalveluksessa on yleensä teatteriesitys, sketsejä tai jotain muuta luovaa, teemaan liittyvä lyhyt saarna sekä lapsikuoro johtamassa ylistystä.

Tämä kaikki ei olisi mahdollista, ellei lapsityöhön olisi saatu riittävästi vapaaehtoisia, mistä lapsityönjohtaja on kiitollinen.

Haasteena opetuslapseuttaminen

Opetuslapseuttaminen on Vuorisen mielestä iso haaste seurakunnissa.

– Valitettavasti siinä on usein epäonnistuttu. Opetuslapseuttaminen on aloitettu aivan liian myöhään tai sitä ei ole ehditty aloittaa ollenkaan, koska lapsi tai nuori ei enää tule seurakuntaan.

Lasten opetuslapseuttamisella Vuorinen tarkoittaa esimerkkinä olemista, lapsen rinnalla kulkemista sekä tukemista ikäkaudelle sopivan, mieluisan oman palvelutehtävän löytämisessä.

– Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee vierelleen vanhempiensa lisäksi jonkun muun aikuisen. He tarvitsevat luotettavia ”ääniä” elämäänsä – aikuisia, joille on tietyssä iässä helpompi avautua kuin omille vanhemmille, mutta jotka vahvistavat sitä, mitä vanhemmat sanovat.

Omaksi roolikseen Vuorinen kokee voimakkaasti tällaisena aikuisena toimimisen.

Lisäksi hän on jo vuosia pyrkinyt ottamaan rinnalleen lapsia palvelemaan eri tavoin. Viime keväänä Itävallan helluntailiikkeessä tehtiin ensimmäinen lasten lähetysmatka, joka suuntautui Georgiaan.

– Lapset joutuvat monesti odottamaan tosi kauan, että pääsevät löytämään oman palvelustehtävän. Jumala haluaa kuitenkin käyttää heitäkin tässä ja nyt.

Jotta lapsi- ja nuorisotyön polku pysyy saumattomana ja siirtymävaiheet mahdollisimman helppoina, seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden välinen tiivis yhteistyö on välttämätöntä. Itävallan helluntailiikkeessä on myös jo vuosia pyörinyt yhteinen kaksivuotinen koulutus lapsi- ja nuorisotyöntekijöille.

Yhteistyössä vanhempien kanssa

Vuorinen muutti alppimaahan lähetystyöhön vuonna 2004. Ensimmäiset vuodet hän oli täysin omistautunut vain lapsille ja ajatteli, ettei perhetyö kuulu hänen työnkuvaansa. Lopulta hän joutui kuitenkin tiiminsä kanssa toteamaan, ettei lapsityötä voi tehdä ilman vanhempia.

Vuorisen mielestä on tärkeää, että seurakunnan lapsityöntekijät pyrkivät vahvistamaan vanhempia kasvatustyössä ja auttavat näitä löytämään roolinsa myös lastensa hengellisinä kasvattajina.

– Lapsityöntekijät viettävät lasten kanssa vain 60–90 minuuttia viikossa. Siksi haluamme korostaa vanhempien roolia ja olla heidän kumppaneitaan kasvatustehtävässä.

Vuorinen kertoo järjestävänsä nykyään ihan tietoisesti aiempaa enemmän aikaa vanhempien kohtaamiseen esimerkiksi jumalanpalvelusten tai kuoroharjoitusten yhteydessä. Linzin seurakunnassa on myös päädytty jakamaan vanhemmille kuukausittain kirje, jossa kerrotaan lastenjumalanpalvelusten kuukauden teemat. Lisäksi kirjeessä on keskustelunaiheita ja kysymyksiä sekä leikki-, askartelu- ja rukousideoita.

– Näin vanhemmat pysyvät kärryillä siitä, mitä lastenjumalanpalveluksissa tapahtuu ja  voivat syventää asioita arjessa.

Yksi Vuorisen haaveista on, että aikuisten ja lasten tilaisuuksissa on sama opetusaihe; toki hyvinkin eri tavalla toteutettuna.

– Yhteinen opetusaihe mahdollistaisi sen, että jo kotimatkalla voitaisiin perheenä pohtia opetusta ja vaihtaa ajatuksia siitä, mitä Jumala haluaa sanoa.

Koko seurakunnan tehtävä

Lapset ja se maailma, jossa he elävät, muuttuvat jatkuvasti.

– Siinä vaiheessa minun on varmaankin aika lopettaa lapsityö, jos työhöni hiipii pelko muutoksesta. Tätä työtä on tehtävä tavalla, joka tavoittaa tämän päivän nuorta sukupolvea, Hanna Vuorinen sanoo.

Ideanikkarina tunnetulta naiselta on pakko kysyä, mistä kaikki ideat työhön kumpuavat.

– Yritän pitää jatkuvasti mieleni avoimena uudelle, jotta en olisi jarruna Jumalan valtakunnan työn etenemiselle. Meillä on luova Jumala, jolta eivät ideat lopu.

Inspiraatiota lapsityönjohtaja saa lisäksi erilaisista koulutuksista – myös seurakuntakentän ulkopuolelta.

Vuorinen painottaa, että nuoren sukupolven saavuttaminen ei ole vain muutaman lapsityöntekijän tehtävä. Koko seurakunta on kutsuttu saavuttamaan ja varustamaan seuraavaa sukupolvea.

Tutkimusten mukaan uudet ihmiset tulevat seurakuntaan yleensä jonkun kutsumana.

– Erityisesti juhlapyhien aikaan monelle kynnys tulla seurakuntaan on paljon matalampi varsinkin silloin, jos siellä on esiintymässä sukulaislapsia, oppilaita tai lasten kavereita.

Vuorinen haastaa uskovia myös pohtimaan, miten seurakunta voisi jalkautua ihmisten keskelle.

– Meillä on Jumalan seurakuntana mahtava sanoma ja parasta tarjottavaa perheille ja lapsille.


Kuka

Hanna Vuorinen
» toimii Helsingin Saalem-seurakunnan lähetystyöntekijänä Itävallassa; vuosina 2004–2006 Neunkirchenin seurakunnan lapsityöntekijänä ja vuodesta 2007 lähtien Freie Christengemeinde Österreich -helluntailiikkeen kansallisen lapsityön johtajana
» koulutukseltaan saksan ja ruotsin kielen opettaja
» asuu Linzissä Pohjois-Itävallassa
» harrastaa matkailua, liikuntaa ja musisointia


Marika Anttila

Jaa
Yhteisöjen ymmärtäminen vaati vuoropuhelua
NiceDesign rakentaa naisten välistä yhteyttä
Parikymppinen kestohitti soi yhä
Ida Elina puhuu koululaisille rohkeudesta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!