Keskiviikko 28. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Leo, Leo, Leopold
Julkaistu 7.7.2016 07:00

Musiikin monipuolisuus on tärkeä säilyttää

Seurakunnassa tulisi huolehtia siitä, että musiikki on tilaisuuteen sopivaa ja erilaisille musiikkityyleille on tilaa. (Kuva: Kaj Aalto)Helluntaiseurakuntien Musiikki ry on huolissaan musiikkitoiminnan yksipuolistumisesta ja sen kielteisistä seurausilmiöistä. Yhdistys on ottanut asiaan julkisesti kantaa tuoreessa lausunnossaan, joka on julkaistu myös tämän lehden mielipidepalstalla (sivu 8). Kannanotolla halutaan herättää laajempaa keskustelua helluntaiseurakuntien musiikkielämän nykyisestä kehityssuunnasta.

– Yksipuolistuminen on näkynyt seurakuntien musiikkitoiminnassa jo jonkin aikaa. Tyylin muutos ylistyspainotteiseksi on myös jakanut seurakuntakenttää aika laajalti sekä yleisellä että paikallisella tasolla, diplomiurkuri ja HSM ry:n hallituksen jäsen Matti Pesonen harmittelee.

Musiikkivaikuttajien mukaan yksipuolistumisen tunnuspiirteitä ovat muun muassa evankelioivien laulujen katoaminen tilaisuuksista, jumalanpalvelusmusiikin kapea-alaisuus, ristiriidat ja vierauden kokemus sekä koulutettujen ammattimuusikoiden siirtyminen tekemään musiikkia toisiin kirkkokuntiin.

Matti Pesonen katsoo, että yksipuolisen valta-aseman saanut niin sanottu ylistysmusiikki tekee ilmapiiristä helposti sisäänpäin lämpiävän, jolloin seurakunnalla ei ole vetovoimaa uskosta osattomien ihmisten silmissä.

– Syntyy sellainen vaikutelma, että ylistyslaulut ovat jopa erillisen, seurakunnan sisällä vaikuttavan pienen sisäpiirin juttu.

Vaikka ylistys kuuluu luonnollisena osana uskovien kokoontumisiin, Pesosen mukaan erityisesti uskosta osattomille pitäisi tarjota myös julistavaa musiikkia, jolla on tarkoituksenmukainen sisältö.

– Ahdistunut ja synnintunnon vaivaama ihminen tarvitsee musiikkia, jossa on selkeä sanoma – musiikkia, joka kertoo hänelle Jumalan rakkaudesta, Jeesuksen veren puhdistavasta voimasta ja pelastuksesta.

Jyväskylän helluntaiseurakunnassa musiikkitoimintaa johtava Markus Saarela jakaa HSM ry:n huolen.

– On olemassa merkkejä siitä, että musiikki on yksipuolistunut eri soittimien käyttämisen, lyriikoiden ristikeskeisyyden ja sovitusten osalta, hän arvioi.

Rakentavaa keskustelua – ei vastakkainasettelua

HSM ry on helluntaiseurakuntien yhteinen palvelujärjestö, joka edustaa seurakuntamusiikin tuntemusta ja ammatillista osaamista. Sen hallitus toi huolensa esiin juhannusviikolla ilmestyneessä Paimen Plus -lehden artikkelissa, joka herätti jo Juhannuskonferenssissa paljon keskustelua.

Vastuunkantajat haluavat kuitenkin välttää epäkypsää vastakkainasettelua äärinäkemysten, eri musiikkityylien ja sukupolvien välillä. Sen sijaan lausunnossa kannetaan huolta jumalanpalvelusmusiikin yhteisyydestä, monipuolisuudesta, erilaisten tyylien hyväksymisestä sekä ihmisten mahdollisuudesta palvella kotiseurakuntaa omalla musiikin lahjallaan.

Kyse on kaikkien seurakuntalaisten huomioimisesta ja musiikillisesta ”kotipaikkaoikeudesta” omassa yhteisössä.

Yksipuolisuudella huonoja seurauksia

Paimen Plus -lehden artikkelissa tuodaan esille, että jos seurakunnan musiikkitoiminta yksipuolistuu, sillä on seurauksensa: kaikki eivät koe musiikkia omakseen, ihmisille ei anneta palvelumahdollisuuksia omassa yhteisössään ja lopulta oma seurakunta alkaa tuntua henkisesti vieraalta.

– Musiikkitoiminnassa koko seurakunnan palveleminen on monin paikoin unohdettu. Siksi
kasvava joukko uskovia ei koe kotiseurakuntansa tilaisuuksien olevan enää heitä varten, kapellimestari ja kuoronjohtaja Juha Törmä sanoo.

Yhteisön sisäisen jakautumisen lisäksi seuraukset saattavat tulla esiin myös muulla tavoin.

– Näkyvissä onkin jo ammattitason musiikinosaajien siirtyminen palvelemaan niitä kirkkokuntia, joissa musiikki on monipuolisempaa ja rikkaampaa ja samalla evankeliumin julistaminen ulospäin musiikin avulla voimakkaampaa, Matti Pesonen toteaa.

Musiikin ammattilaisetkin tuovat keskusteluun erilaisia näkökohtia. Helsingin Saalem seurakunnan musiikkityönjohtaja ja Kristillisen musiikkikoulun rehtori Piritta Poutala muistuttaa helluntailiikkeen historiasta:

– Jos katsomme 30–50 vuotta taaksepäin, silloinkin musiikki on ollut omalla tavallaan yksipuolista. Monta kymmentä vuotta on laulettu enimmäkseen Hengellisen laulukirjan tai ”pitkän kirjan” lauluja, ja pääosassa ovat olleet kuorot ja soittokunnat, Poutala huomauttaa.

– Vielä nytkin pienissä seurakunnissa, joissa resurssit ovat pienemmät, musiikki koostuu vain muutamien uskollisten ihmisten osaamisesta ja mieltymyksistä. Seurakunta on kiitollinen, jos siellä ylipäätään on jotain musiikkia.

Poutalan mukaan seurakunnan tuleekin katsoa tulevaisuuteen, sillä Jumalalla on varattuna jokaiselle sukupolvelle oma ”soundinsa”.

– Se ei ole musiikkitoiminnan köyhtymistä, jos jokin uudistumiseen haluton ryhmä kuihtuu kasaan, vaan antaa tilaa jollekin uudelle.

Musiikkia tulee johtaa

Kaikki Ristin Voiton haastattelemat musiikkivaikuttajat ovat yksimielisiä siitä, että seurakunnan musiikkitoimintaa tulee aktiivisesti johtaa. Vastuu linjausten tekemisestä on viime kädessä pastoreilla ja vanhimmilla.

Porvoon helluntaiseurakunnassa musiikkitoimintaa koordinoiva Jim Hakola katsoo, että
seurakuntien tulisi nimetä joku johtamaan musiikkitoimintaa pastoreiden ja vanhimpien alaisuudessa.

– On hyvä, jos aloitteet, ehdotukset ja suunnitelmat tulevat musiikkivastaavalta ja ne käydään sitten vanhimpien kanssa yhdessä läpi. Pastoreiden ja vanhimpien roolina tulisi olla enemmän vastuunkantajien tukeminen kuin itse musiikkityön tekeminen ja suunnittelu, Hakola ehdottaa.

Myös Piritta Poutala näkee musiikkielämän kokonaisuuden tärkeänä.

– Musiikkia tulee johtaa olemalla yhteydessä kaikkiin sukupolviin, hän sanoo.


Leevi Launonen

Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!