Keskiviikko 28. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Leo, Leo, Leopold
Julkaistu 1.9.2016 00:00

Monilukutaitoisuus on nykyihmisen haaste

Asiantuntijoiden mukaan nuori lukee jopa enemmän kuin ennen. Teksti vain tulee silmien eteen eri lähteistä. Kuva: Shutterstock / Antti KamppinenKirjapajan kustannuspäällikkö Eeva Johansson ei ole huolissaan nuorten lukemisen vähenemisestä. Hän uskoo, että lukemisen määrä on suht ennallaan, tekstiä vain tulee vastaan eri paikoissa kuin ennen.

– Ei enää lähdetä siitä, että vain perinteinen kirjoihin kirjoitettu teksti on jotain. Nuoret elävät tekstien ympäröiminä. Netti on täynnä tekstiä, samoin pelimaailma.

Ja tätä kirjojen ja sanomalehtien sivuilla tasaisesti soljuvaan tekstimassaan tottuneen aikuisen on usein vaikeaa ymmärtää – kyllä nuori lukee, mutta eri tavalla kuin aikuinen. Nykyisin puhutaan monilukutaitoisuudesta, mikä merkitsee taitoa hankkia, yhdistää ja arvioida tietoa eri muodoissa eri lähteistä.

Äidinkielen opettaja Jari O. Hiltunen vahvistaa käsitystä jopa lukemisen määrän kasvamisesta.

– Netin käyttö perustuu lukemiseen ja kirjoittamiseen, mikä lienee lisännyt kokonaislukemisen määrää esimerkiksi vuorokautta kohti merkittävästi.

– Toisaalta printtikirjojen ja -lehtien lukeminen on vähentynyt. Netti on printtimedialle ja perinteiselle kirjankustannustoiminnalle sekä uhka että mahdollisuus.

Eeva Johanssonin mukaan nuoret eivät vieläkään ole omaksuneet e-kirjaa käyttöönsä.

– Tämä on huomattu meillä esimerkiksi lukion oppikirjoissa. Nuoret haluavat paperisen version.

Elämä ja kuolema kiinnostaa

Kirjakauppojen myyntitilastoista ja kirjastojen lainaussuosikeista voi päätellä, että nuoret lukevat nyt fantasiaa ja dystopiaa. Fantasia kuvaa usein kuvitteellista historiaa, dystopia taas ei-toivottua tulevaisuutta, jossa yhteiskunta on muuttunut arvoiltaan kylmemmäksi ja raaemmaksi.

– Tämä on mielenkiintoista siksi, että nykynuorta näyttää kiinnostavan elämä ja kuolema. Ollaan siis kristinuskonkin ytimessä, Eeva Johansson arvioi.

Hän ottaa esimerkiksi suositun, myös elokuvaversion saaneen Veronica Rothin kirjoittaman Outolintu- kirjasarjan, jossa yksi henkilö antaa henkensä, jotta muut saavat elää.

– Kirjoista huomaa, että kirjailija on tunnustava kristitty. Juuri nykykirjojen päätymistä elokuviksi Johansson pitää yhtenä osoituksena muutoksesta lukuympäristössä.

Sirpaleina siellä täällä

Palataan silti peruskysymykseen: onko niin, että nuoret vain pörräävät netissä, eivätkä yksinkertaisesti osaa lukea perinteisille kirjoille tyypillistä tekstimassaa? Eeva Johansson välttää dramatisoimasta asiaa.

– Varmasti tulee aina olemaan nuoria, jotka lukevat paksuja romaaneja ja niitä jotka eivät lue. Opettaja Sami Aro-Panula Iso Kirja -opistosta katsoo, että lukemisen sirpaloituminen pienemmiksi palasiksi voi heikentää kokonaisuuksien haltuunottoa.

– Netistä lukeminen todennäköisesti aiheuttaa sen, että kaikki eivät lue joitain  kokonaisuuksia, esimerkiksi koko artikkelia, vaan ensisijaisesti ne osat, jotka itseä kiinnostavat. Netin avulla luetaankin aiempaa useampia tekstejä, mutta pätkiä sieltä ja täältä.

Tarina puhuttelee yhä

Eeva Johansson pitää Raamattua yhä hyvin tärkeänä lukulähteenä, myös nuorille.

– Raamatussahan on esillä kaikki ne teemat, joita nuori pohtii. Useimmiten vielä elämänläheisesti, jännittävien kertomusten kautta käsiteltyinä.

– Kyllä Raamattua olisi hyvä yhä hyödyntää nuorisokirjallisuudessa. Kertomuksia voi muokata nuoren kielelle, reformaation hengessä. Raamattu voidaan saattaa sille kielelle, jota lukija ymmärtää parhaiten. Minkälainen voisi olla hyvä kristillinen romaani 2010-luvun nuorelle?

Jari O. Hiltunen uskoo tarinan voimaan.

– Aidosti kristillisiä kirjoja taitaa nykyisin olla aika vähän tarjolla. Toivon, että joku kirjoittaisi samanlaisia kirjoja kuin Riku Rinne tai Nicky Cruz aikoinaan, Hiltunen sanoo.

Hiltunen ottaa esiin kirjan KK – Kuoleman kauppias (Kuva ja Sana 2000), joka kertoo Kari Korhosen nousemisesta huumemaailmasta nuorisotyöntekijäksi.

– Monet amispojat ovat sen lukeneet ja tykänneet tavattomasti, olivat sitten olleet uskossa tai eivät.

– Hyvä kristillinen kirja tähyää pinnan alle, kyseenalaistaa perinteisen ja yleisesti hyväksytyn ja osoittaa lukijalle havainnollisesti, että kristinusko sisältää vastauksia vaikeisiin elämän ja kuoleman kysymyksiin, Hiltunen määrittelee.


Anssi Tiittanen

Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!