Torstai 23. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Akseli
Julkaistu 24.11.2016 00:00

”Maanjäristys pysäytti ihmiset ajattelemaan elämäänsä”

Guatemalan väestöstä noin 60 prosenttia puhuu äidinkielenään espanjaa, ja suurin osa lopuista erilaisia intiaanikieliä. Evankelisen herätyksen myötä katoliseen kirkkoon kuuluu enää vain noin puolet maan asukkaista. Kuva elokuussa järjestetystä lähetyskonferenssista. Flickr / David AmslerGuatemalan evankelisten kristittyjen määrä alkoi lisääntyä nopeasti syksyn 1976 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Luonnonkatastrofissa kuoli yli 20 000 ihmistä. Lukemattomat taloudet menettivät kaiken omaisuutensa.

Merkittävä osa apuun rientäneistä kansainvälisistä avustusjärjestöistä oli taustaltaan kristillisiä. Avustustyöntekijöiden rakkaus ja aitous koskettivat järistysalueen asukkaita, ja ihmisiä alkoi tulla uskoon.

– Järistys pysäytti ihmiset ajattelemaan omaa elämäänsä. Murheen ja tuskan keskellä ei voinut väistää todellisuutta elämän lyhyydestä. Maanjäristys johti edelleen jatkuvaan kiinnostukseen evankeliumia kohtaan, Albaniassa lähetystyössä toimiva Giovanni Najera kertoo.

Toisena herätyksen kasvualustana toimi vuosien 1954–1996 sisällissota. Oikeistolaisen sotilasjuntan ja vasemmistosissien välisessä sodassa sai surmansa yli 200 000 guatemalalaista ja yli miljoonaa joutui jättämään kotikylänsä. Väkivaltaisempana kautena 1978–1983 hallituksen kenraalit käyttivät mayaintiaaneja vastaan poltetun maan taktiikkaa.

Vuonna 1992 tapahtumat katsottiin alkuperäisväestön kansanmurhaksi.

– Sodan aikana monet löysivät turvan ja lohdutuksen Jeesuksen sanoista. Sodan keskellä tapahtui myös suoranaisia ihmeitä. Iankaikkiset arvot katsottiin arvokkaammaksi kuin ympärillä näkyvä todellisuus, Najera toteaa.

Ensimmäinen evankelinen presidentti

Nykyään Guatemalan noin 15 miljoonasta asukkaasta lähes kolmannes kuuluu evankelisiin yhteisöihin. Evankelisia seurakuntia maassa on yli 30 000, ja maassa toimii muun muassa useita satojentuhansien jäsenten helluntailiikkeitä.

Ennen 1970-luvun suurta maanjäristystä evankelisia kristittyjä oli vain pari prosenttia väestöstä.

Najeran mukaan useat Guatemalan maaseutukylät ovat nykyään käytännössä kokonaan evankelisten kristittyjen asuttamia.

– Suurimmissa kaupungeissa on megakirkkoja, joissa on 15 000 jäsentä tai enemmän. Kaupunkien suuret seurakunnat vetävät voimakkaasti puoleensa nuoria. Missä on runsaasti nuoria, sinne heitä rientää lisää. Seurakunnilla on kyky tavoittaa maaseudulta suurkaupunkeihin työn tai opiskelun johdosta muuttaneita.

Tammikuusta lähtien Guatemalan presidenttinä on toiminut evankeliseen seurakuntaan kuuluva entinen koomikko Jimmy Morales. Maan mediassa evankelisten elämäntapaa pidetään mallina siitä, mitä elävä usko voi saada aikaan.

Kaikki tämä on muuttanut myös roomalaiskatolisen väestön ennakkoluuloja.

– Aikaisemmin evankelisia kutsuttiin halventavilla ilmaisuilla. Silti silloinkin heitä pidettiin luotettavina ihmisinä. Tiedän useita yhtiöitä ja armeijan yksiköitä, jotka ovat tietoisesti valinneet evankelisia uskovia tehtäviin, joissa vaaditaan luotettavuutta ja salassapitovelvollisuuden ehdotonta täyttämistä. Kristittyjen elämän ja puheen sopusointu on ollut tässä merkittävässä asemassa, Najera kertoo.

Hän korostaa, että Guatemalassa kaikenikäiset kristityt osallistuvat erittäin aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksiin.

– Samalla seurakunnissa painotetaan arkipäivän kristillisyyttä: olemme kristittyjä sekä kirkossa että arjen keskellä.

Synkretismi uhkaa kirkkojen elinvoimaa

Alueellisen erityishaasteen Väli-Amerikan evankeliselle kristillisyydelle tuo se, että myös perinteiset intiaaniuskonnot ovat elpyneet viime vuosikymmeninä.

Ennen espanjalaisten tuloa Guatemalan alueella kukoisti rikas mayakulttuuri, ja mayaperinteillä on ihmisten elämässä edelleen voimakas vaikutus. Nykyään vuorilla, luolissa ja arkeologisilla paikoilla järjestetään seremonioita, joihin kuuluu pienten eläinten uhraamista ja kynttilöiden sytyttämistä. Lisäksi katolisessa kirkossa ja joissakin evankelisissa seurakunnissa esiintyy synkretismiä, jossa yhdistetään kristillisiä ja mayojen perinteisiä uskomuksia.

Tästä syystä Guatemala ei toisten mielestä olekaan niin kristillinen kuin tilastot antavat ymmärtää. Vaikka synkretismiä esiintyy etenkin maaseudun intiaanialueilla, Najeran mukaan monet maaseutuseurakunnat ovat kuitenkin aktiivisia lähetystyössä.

– Pienet seurakunnat lähettävät työntekijöitä ja usein myös kauas. Useita guatemalalaislähettejä on sijoittunut muun muassa Espanjaan, Turkkiin, Marokkoon ja Intiaan.

– Itse olen viihtynyt hyvin Balkanilla. Keski-Amerikasta tulleet lähetit ovat tottuneet sisseihin, alituisiin sähkökatkoksiin ja siihen, ettei puhdasta vettä tule muutamaan päivään, mies toteaa.

Eero Ketola

Jaa
NiceDesign rakentaa naisten välistä yhteyttä
Parikymppinen kestohitti soi yhä
Ida Elina puhuu koululaisille rohkeudesta
Eutanasia ei ole kenellekään hyvä kuolema
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!