Torstai 27. heinäkuuta.
Nimipäivää viettää Heidi, Heidi
Julkaistu 29.5.2017 13:18

Maahanmuuttajatyön saldoa Keuruulta

Kuvassa kieli- ja kulttuurikerholaisia ohjaajineen. Lasten kasvoja on himmennetty turvallisuussyistä.

Ison Kirjan Opinsaunal­le kokoontui 20. toukokuu­ta suurin osa Keuruun yli kahdestakymmenestä hellun­taiseurakunnan maahanmuut­tajatyöntekijästä. Yhdessä poh­dittiin, mitä työ on parin vuoden aikana pitänyt sisällään ja miten sitä jatketaan.

 

Keuruulla on enimmillään ol­lut yli 700 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskusta ollaan juuri lopettelemassa. Paikkakunnalle jää kuitenkin asumaan heitä, jot­ka ovat saaneet positiivisen pää­töksen turvapaikkahakemuk­seensa.

 

– Aloitimme kieli- ja kulttuu­rikerhosta, josta työ laajeni vä­hitellen. Olemme pyörittäneet muun muassa läksykerhoa, nais­ten ja lasten kerhoa, lastenhoitoa sekä naisten kysymys-vastaus­kerhoa, selvitti Ison Kirjan opet­taja Taina Karhu, toinen pai­kallisista maahanmuuttajatyön koordinaattoreista.

 

Helluntaiseurakunnassa on järjestetty tulkattuja maahan­muuttajakokouksia, joihin on ol­lut vastaanottokeskuksesta kyy­ditys. Lisäksi on tehty yhdessä ruokaa, kyläilty puolin ja toisin, järjestetty kauppa-, kirpputori-ja sairaalareissuja sekä jaettu hu­manitaarista apua ja kirjallisuut­ta. Lisämausteena ovat olleet tai­dekerho ja nukketeatteri.

 

 

Rakkaus yllättää

Yhteisen kielen puuttuminen on vaikeuttanut kanssakäymis­tä, mutta kouluikäiset lapset op­pivat nopeasti suomea ja toi­mivat jo tulkkeina vanhemmil­le. Liikuttavia hetkiä ovat olleet ne, kun suomalaisilta on kysyt­ty, miksi he osoittavat rakkaut­ta muslimeille. Rakkaudellinen asenne on ollut heille yllätys.

 

– Halaaminen ja hymy ovat ol­leet ahkerasti käytössä sanoitta­kin, kertoi naistyössä ja lasten­hoidossa mukana ollut Sirkka Aro-Panula.

 

Myötätuntouupumus on usein lähellä, jos auttaja ei aseta rajoja yksityisyydelleen. Aihees­ta puhui Heidi Ahosen luento­jen pohjalta Henrietta Siimes, joka on Karhun lisäksi koordinoi­nut maahanmuuttajatyötä hel­luntaiseurakunnassa.

 

– Uupumus voi kertoa myös omien selvittämättömien haavo­jen aktivoitumisesta toisen ihmi­sen pohjattoman tarvitsevuuden edessä.

 

 

"Luota viranomaisiin"

Turvapaikanhakijoiden kanssa työskennelleille on tuonut tyy­dytystä nähdä oppimisen iloa. Tärkeää on ollut myös mahdol­lisuus tavoittaa saavuttamatto­mien kansojen edustajia.

Kieli- ja läksykerhot toimivat vastaanottokeskuksessa, jossa hengellisyyttä ei saanut tuoda esiin. Siellä kuitenkin solmittiin ystävyyssuhteita, joiden seu­rauksena moni halusi tulla hengellisiin tilaisuuksiin.

 

Opinsaunalla kuultiin myös Migrin ylitarkastaja Tomi Kuos­masen luento. Hän totesi, että maahanmuuttajatyö on tullut jäädäkseen seurakuntiin, joiden tehtävä ei ole estää tai edistää maahanmuuttoa, vaan palvella täällä jo olevia.

 

Moni turvapaikanhakija ma­sentuu ja passivoituu viran­omaispäätöstä odottaessaan. Ystävyyden osoitus on silloin tär­keää.

 

– Vastaanottokeskuksia oli vuonna 2016 enimmillään noin 160, jolloin Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhalijaa. Nyt vastaan­ottokeskuksia on enää 85, ja alas­ajo jatkuu. Noin 11 000 on tähän mennessä saanut turvapaikan, kertoi Kuosmanen, joka on työs­kennellyt aikaisemmin Fidalla.

 

Hän kehotti seurakuntien vas­tuunkantajia luottamaan viran­omaisiin. Turvapaikanhakijoille ei saisi antaa liikaa toivoa Suo­meen jäämisestä, vaikka he oli­sivat kääntyneet kristityiksi. Tär­keintä on juurruttaa heitä Ju­malaan ja opettaa luottamaan hänen tahtoonsa.

 

 

Kirsi-Klaudia Kangas



Jaa
Kunnallisneuvoksen kesäresepti
Keskikaistan kirjeenvaihtaja
”Teologiasta on hyötyä, kun vain muistamme, kenelle puhumme”
”Maamme uskonnollinen kenttä on muuttumassa”
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!