Perjantai 24. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Lempi, Lemmikki, Sivi, Siv
Julkaistu 18.8.2016 00:00

Luottamus on korvaamaton pääoma

- Seurakunnissa saattaa olla vaarana, että luottamuksesta ei puhuta. Se on tabu, jota pidetään jopa itsestäänselvyytenä, professori Taina Savolainen sanoo.Millainen on luottamusta herättävä ihminen? Miten hän puhuu ja toimii? Ja millaisen vaikutelman hän itsestään antaa?

Jyväskylässä asuva, Itä-Suomen yliopiston professori Taina Savolainen tietää, mikä merkitys luottamuksen rakentamisella ja luottamuspääomalla on ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnille ja organisaatioiden toimivuudelle. Hän johtaa tutkimusryhmää, joka on tuottanut luottamus-aiheesta paljon erilaisia julkaisuja ja väitöskirjoja. Savolainen on luottamuksen kansainvälinen valonkantaja ja viestinviejä. Hän kulkee puhumassa aiheesta erilaisilla foorumeilla ympäri maailmaa ja valmentaa myös työyhteisöissä.

– Pidän tätä asiaa erittäin tärkeänä. Motiivini on, että työpaikoilla ymmärrettäisiin luottamuksen merkitys ja syntyisi avoimuutta, jolla voitaisiin luoda sitä ja parantaa työtuloksia. Tutkimukset osoittavat, että johtamisen kautta luottamukseen voidaan vaikuttaa, Savolainen sanoo.

Hän näkee luottamuksen yhteisöllisenä voimavarana ja arjen taitona, joka lisää energiaa ja liittää ihmisiä toisiinsa.

– Luottamus toimii kuten liima, tutkija vertaa.

Luottamuksen vaikutukset näkyvät toiminnassa

Luottamuksen merkityksestä organisaatioissa alettiin puhua kunnolla vasta 2000-luvun alussa, jolloin tutkimuskin aiheesta alkoi versoa.

Savolaisen mukaan luottamus on luonteeltaan aineetonta, näkymätöntä ja helposti särkyvää. Se syntyy usein hitaasti ajan kanssa, mutta voidaan menettää nopeastikin. Luottamus on myös perusta kaikelle tehokkaalle yhdessä tekemiselle.

– Luottamus tulee esiin esimerkiksi yhteisöllisyydessä, yhteistyön tavoissa ja johtamiskulttuurissa, tutkija sanoo.

– Sen vaikutukset näkyvät ihmisten ja ryhmien keskinäisessä toiminnassa ja toimeen tulemisessa. Luottamuksen ilmapiirissä ihmiset antavat osaamisensa täysillä käyttöön, eikä aikaa kulu epäilyyn tai erilaisiin selvittelyihin.

Entä mitä luottamus sitten pohjimmiltaan on?

– Luottamuksessa on kyse reiluuden, avoimuuden ja rehellisyyden odotuksista toista osapuolta kohtaan, Savolainen määrittelee.

– Tämä tulee esiin esimerkiksi lupauksen ja sopimuksen pitämisessä. Toisen osapuolen odotetaan olevan luottamuksen arvoinen. Hänen ajatellaan osaavan asiansa, olevan vilpitön ja rehti sekä hyväntahtoisin aikomuksin liikkeellä.

Näihin odotuksiin sisältyy Savolaisen mukaan aina se riski, että ne eivät täytykään. Siitä taas seuraa alttius haavoittua, mikä voi saada aikaan epäluottamusta ja jopa luottamusrikkoja.

– Luottaminen merkitsee siis riskinottoa. Luottamus tunnistetaankinyleensä parhaiten silloin, kun se puuttuu tai menetetään.

Veneilyä epäluottamuksen aallokossa

Savolaisen mukaan tutkimukset osoittavat, että luottamus vaikuttaa toimintaan ja sen tuloksiin.

– Kun luotetaan toisiin ihmisiin, energia voidaan keskittää tärkeimpään eli ydintoimintaan. Silloin elinvoimaa ei hukkaannu peleihin, politikointiin ja valvontaan.

Luottamus on luonteeltaan myös sosiaalinen ja kulttuuriin sidottu asia. Pohjoismaat ovat vertailuissa kärkisijoilla, kun luotettavuudesta puhutaan yhteiskunnassa, esimerkkinä vaikkapa pankkijärjestelmät ja julkinen hallinto.

– Suomalaisten perusarvo on tähän asti ollut, että toisen sanaan pitää voida luottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että maailman myllerryksessä ja monikulttuurisuuden vallatessa alaa tämäkin asia on muuttumassa. Kun maan päättäjätkin pyörtävät päätöksiään, suomalaisten vene on alkanut keinua epäluottamuksen aallokossa.

Jos yhteisössä kohdataan epävarmuutta ja muutoksia, alkavat ongelmat nostaa helposti päätään. Tulee kyräilyä, juoruilua ja jopa selkään puukottamista.

Ihmissuhteisiin ja luottamuspulaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi selvittämättömät ristiriidat, henkilökohtaiset loukkaukset, selän takana puhuminen ja kiusaaminen. Myös sellaiset asiat, jotka eivät suoranaisesti liity työhön, voivat johtaa epäluottamukseen.

Seurakunta luottamuksen yhteisönä

Taina Savolainen muistuttaa, että myös kristillisissä yhteisöissä, joissa toiminta perustuu uskoon perusarvona, on kyse luottamuksesta.

Ihmiset voivat välittää Jumalan huolenpitoa toisille ihmisille ja rakentaa samalla heidän luottamustaan Jumalaan. Seurakunta voi omalla toiminnallaan vahvistaa tätä luottamusta. Apostoli Paavali edellyttikin jokaisen Jumalan palvelijan pyrkivän siihen, että ”hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi” (1. Kor. 4:2).

– Kristillisissä yhteisöissä ja seurakunnissa saattaa olla vaarana, että luottamuksesta ei avoimesti puhuta. Se on tabu tai sitä pidetään jopa itsestäänselvyytenä. Kun sitten epäluottamus syystä tai toisesta hiipii yhteisön ihmissuhteisiin, se voi tehdä särön myös jonkun henkilökohtaiseen uskonelämään, Savolainen pohtii.

Jos seurakunnassa syntyy luottamuspulaa, Savolaisen mukaan olisi tärkeää uskaltaa kysyä, mistä se kertoo.

– Pelätäänkö ehkä luottamuksellisten asioiden vuotamista niin paljon, että niitä suojaamalla synnytetäänkin entistä sulkeutuneempi ilmapiiri?

Savolainen viittaa pro graduun, jossa tutkittiin helluntaiseurakunnasta eroamisen syitä. Yhdeksi merkittäväksi syyksi osoittautui luottamuksen puute.

– Kun ihmisiltä kysyttiin syitä seurakunnasta eroamiselle, esille tuli muun muassa heidän kokemuksensa siitä, etteivät he tulleet kuulluiksi.

Savolainen muistuttaa, että myös hengellisessä yhteisöissä toimivat samat inhimillisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen lainlaisuudet kuin ihmissuhteissa yleensäkin. Koska epäluottamuksen vaikutukset tulevat seurakunnassa näkyviin niin psyykkisellä kuin hengellisellä tasolla, luottamuksen korjaaminen ja asioiden selvittäminen on erittäin tärkeää.

– Vaikka anteeksianto on uskonelämässä keskeisessä roolissa, se ei saisi syrjäyttää asian avointa käsittelyä. On työskenneltävä aidosti sen eteen, että luottamus voitaisiin palauttaa.

”Luottamusta rakennetaan pienillä teoilla”

Vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa luottamuksen synnyttämisessä. Varsinkin esimieheltä kaivataan hyviä vuorovaikutustaitoja, valppautta ja sensitiivisyyttä. Myös tunneäly nousee johtamisessa tärkeään rooliin.

– Luottamusta rakennetaan arjen pienillä teoilla ja sanoilla, Savolainen muistuttaa.

Hänen mukaansa esimies voi lähteä kehittämään luottamuksen rakentamisen taitoa esittämällä neljä tärkeää kysymystä: Luotanko minä alaiseeni? Luottaako alainen minuun ja miksi luottaisi? Millainen luottamusilmapiiri työpaikalla on? Onko sitä tarpeen kehittää, ja mitä voimme sen hyväksi tehdä?

Luottamusta rakennetaan avoimuudella ja vuorovaikutusta harjoittelemalla. Jokaisen on myös hyvä kysyä itseltään, olenko minä luottamuksen arvoinen.

Savolaisen mukaan luottamuksen rakentaminen kuuluu työyhteisön olennaisiin taitoihin. Luottamuksen ilmapiirissä jaetaan tietoa, rohkaistaan ihmisiä kehittymään ja sopeudutaan joustavammin muutoksiin.

– Kun henkilöstön ja samalla koko organisaation voimavarat vahvistuvat, se näkyy myös tuloksissa.



Kuka

Taina Savolainen
» KTT, toimii johtamisen professorina Itä-Suomen yliopistossa
» tehnyt palkitun väitöskirjan laatujohtamisesta
» toiminut laatuarvioijana ja -kouluttajana
» ”matkalaukkuprofessori”, joka kiertää Suomessa ja maailmalla kouluttamassa aiheesta
» johtaa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella kansainvälistä Trust within Organizations -tutkimusryhmää, joka keskittyy luottamuksen tutkimiseen työpaikoilla
» nimetty kansainvälisen luottamustutkijoiden ja asiantuntijoiden verkoston Top Thought Leaders in Trust 2015:n joukkoon
» vapaa-ajallaan sielunhoitoterapeutti, joka kokee kutsumuksekseen auttaa lähimmäistä henkisesti ja hengellisesti sekä palvella seurakuntia muun muassa sielunhoidon koulutustehtävissä



Tanja Katajisto, Leevi Launonen

Jaa
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
Näennäinen sopu vai aito yhteys?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!