Perjantai 24. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Lempi, Lemmikki, Sivi, Siv
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Lähetyksen Henki ohjaa seurakunnan toimintaa

Kuva: Päivi ja Sam Tuokkolan kuva-arkistoLähetyksen historiassa lähetystyön motivaation perustana pidetään niin sanottua lähetyskäskyä: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.”1

Puhuessaan nämä sanat Jeesus käyttää imperatiivia eli käskymuotoa. Kristityt ovat tosin alkaneet totella hänen käskyään vasta varsin myöhään. Vielä uskonpuhdistuksen aikoihin 1500-luvulla oletettiin lähetyskäskyn koskevan vain Jeesuksen valitsemia apostoleja. Jopa Martti Luther opetti samoin. Lähetyskäsky oli hänen mielestään tarkoitettu ainoastaan ensimmäisille apostoleille, joiden tuli mennä  kaikkialle maailmaan todistamaan Herrastaan. Sen jälkeen ei Lutherin mukaan kukaan muu ollut saanut vastaavanlaista käskyä, vaan  jokaisen pastorin tehtävänä oli huolehtia vain omasta kirkollisesta pitäjästään.

Luther ajatteli, että olisi ylimielisyyttä toimia sen käskyn mukaan, jonka Herra Jeesus oli antanut ensimmäisille apostoleilleen. Sehän tarkoittaisi asettautumista samalle tasolle apostolien kanssa, mikä oli itsensä paavin tekemä erehdys.

Vasta myöhemmin kristityt alkoivat ymmärtää Jeesuksen sanat niiden varsinaisessa merkityksessä. He ottivat vastaan hänen käskynsä
ja lähtivät myös toimimaan sen mukaisesti.

Lähetystyö kuuliaisuuden askeleena

Jo 1700-luvun alussa herrnhutilaiset alkoivat ensimmäisinä saksankielisellä alueella toteuttaa lähetyskäskyä sanatarkasti aloittamalla ulkolähetystyön. Yhtä sukupolvea myöhemmin löysi nykyaikaisen lähetysliikkeen esiisä, brittiläinen baptistipastori ja lähetyssaarnaaja William Carey (1761–1834) innoituksensa lähetyskäskystä. Hänen vuonna 1791 kirjoittamansa kirjanen An Enquiry into the Obligations of Christians to Use Means for the Conversion of the Heathens (Tutkimus kristittyjen velvollisuuksista käyttää kaikkia menetelmiä pakanoiden käännyttämiseksi) soti aikansa yleistä teologiaa vastaan.

Careyn henkilökohtainen esimerkki ja Britannian hallintavallan kasvu maailman merillä johtivat kuitenkin 1700-luvulla lähetystyön kulta-aikaan. Siihen vaikuttivat myös englantilainen ja amerikkalainen herätyskristillisyys sekä sitä seurannut uusi kukoistuskausi. Kaikki tämä siksi,
että William Carey suhtautui lähetyskäskyyn itselleen kuuluvana asiana.

Modernin kristillisen lähetysteologian perustaja Gustav Warneck (1834–1910) toteaa perusteellisessa evankelisessa lähetysopissaan, että 1800-luvun lähetystyön peruslähtökohtana oli kuuliaisuus lähetyskäskyä kohtaan. Jos katsomme 1900-lukua ja jätämme ottamatta huomioon joitakin herätysliikkeitä, havaitsemme, että vasta meidän aikanamme lähetyskäsky on ollut lähetystyön liikkeellepanevana voimana. Missionuorten (Youth with a Mission) perustaja Loren Cunningham (1936–) piti suorastaan pakottavana syynä järjestön perustamiseen sitä, että hän ymmärsi henkilökohtaisesti Matteuksen evankeliumin 28. luvun ja lähetyskäskyn merkityksen.

Lähetystyö on seurakunnan luontainen tehtävä

Lähetyskäsky sellaisenaan ei kuitenkaan vielä johtanut Jeesuksen opetuslapsia toimimaan evankeliumin levittämiseksi. Vaikka he saivat kuulla lähetyskäskyn vaikuttavammalla tavalla kuin kukaan sen jälkeen, suoraan ylösnousseen Vapahtajan suusta, he eivät lähteneet toteuttamaan sitä.

Sitä heidän ei tarvinnutkaan tehdä, sillä lähetyskäskyä edelsi odottamiskäsky.2 Helluntaina Jerusalemissa tapahtuneen Pyhän Hengen vuodatuksen seurauksena seurakunta muuttui silmänräpäyksessä sisäänpäin lämpiävästä yhteisöstä ulospäin suuntautuvaksi toimijaksi.

Kaikki, mikä edelsi helluntaita, oli merkinnyt kuin ”paikoillenne, valmiit” -komentoa. Ja vasta Pyhän Hengen saamisen myötä tuli käsky ”nyt”. Evankelioinnista tuli päivittäinen ja luonnollinen osa alkukristittyjen elämää. Se oli heidän elämäntapansa.

Lähetyskäsky ei olekaan pohjimmiltaan käsky vaan luonnonlaki. Mitä tämä tarkoittaa?

Luonnonlaki on kuin vaisto, joka on pantu meihin jo luomisessa. Se on Jumalan määräys, joka on oman olemuksemme mukainen ja jota toteutamme sen tähden mielellämme ja luonnostamme. Luonnonlakien säätäminen tapahtui heti ihmisen luomisen jälkeen, ja se oli olemassa jo ihmisen olemassaolon alkuvaiheessa. Kaksi tällaista luonnonlakia on löydettävissä Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: ”Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ´Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.´”3

Ensimmäinen lisääntymiskäsky ja toinen vallitsemiskäsky ovat luonnonlakeja. Vallitsemiskäskystä voidaan helposti johtaa myös itsesuojeluvaisto. Nämä molemmat luonnonlait ovat niin sisäistyneet meihin, että seuraamme niitä luonnostaan, ilman että tarvitsemme tuntea niitä sen tarkemmin tai tulla muistutetuiksi niiden noudattamisesta.

Ja voimme todeta, että ihminen on toiminut molempien näiden lakien mukaisesti: maapallo on todella (yli)kansoitettu, ja muu luomakunta on alistettu ihmisen hallintavallan alle.

Edenin puutarhassa oli kaksi pneumaattista, Hengen täyttämää hetkeä, jotka olivat tehneet ihmisen kykeneväksi ottamaan vastaan nämä molemmat luonnonlait. Aluksi Herra puhalsi elävän hengen jäykkään ihmisruumiiseen, niin että tästä tuli elävä sielu.4 Hieman ennen näiden molempien luonnonlakien voimaan astumista Herra vielä siunasi ensimmäisen ihmisparin. Voisimme melkein tehdä tästä kaavan: Jumalan laki plus Jumalan Henki muodostavat ihmisessä luonnonlain.

Helluntain tapahtumat tuovat eteemme samankaltaisen kuvan. Seurakunnan luonnonlaki, lähetyskäsky, astui voimaan ylösnousemuksen
jälkeen. Kuitenkin vasta Jumalan Hengen saapuminen helluntaina teki tästä käskystä Jeesuksen seuraajille luonnonlain.

Uusitestamentillinen seurakunta ei tee lähetystyötä kuuliaisuudesta vaan vaistonsa mukaisesti. Kukaan ei ole ilmaissut tätä paremmin kuin ne miehet, jotka saivat kokea tämän ensimmäisinä: ”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet”.5 Seurakunta on ollut
seurakunta sanan täydessä merkityksessä vasta helluntain jälkeen, koska sen elämän periaate, lähetystyö, henkäytettiin siihen voimallisesti tuona päivänä.

Seurakunta tekee evankeliumin työtä, koska sen sisällä asuva Henki on asettanut siihen juuri sellaisen identiteetin. Kristityt eivät ole Herransa todistajia vain siellä täällä ja silloin tällöin satunnaisesti, vaan kaiken aikaa, koska he ovat saaneet todistamisen viran Jeesuksen seuraajina.6

Seurakunta ja lähetystyö ovat erottamattomat

Helluntaipäivänä opetuslapset saivat Pyhän Hengen kautta apostolisen sinetin. Ilman Pyhää Henkeä lähetyskäsky jää helposti vain jäykäksi laiksi. Pyhän Hengen vaikutuksesta siitä tulee seurakunnan kaikkien toimintamuotojen sydämensyke.

Uusi testamentti ei ainoastaan anna ymmärtää, että lähetystyön ja seurakunnan syntymäpäivä oli sama päivä, helluntai. Se näyttää meille myös, että sen jälkeenkin lähetystyö ja seurakunta kuuluvat Uuden testamentin kirjoituksissa yhteen. Niitä ei voi erottaa toisistaan.

Lähetystyö ei ole mikään itsenäinen ja erillinen yritys vaan yksinkertaisesti luonnollinen osa seurakunnan toimintaa. Sveitsiläinen teologi Emil Brunner (1889–1966) on verrannut seurakuntaa kynttilään ja lähetystyötä sen liekkiin. Orgaanisesti näitä kahta on vaikea erottaa toisistaan. Ja voi sitä, joka sen tekee.

Mikäli seurakunta lakkaa tekemästä lähetystyötä, se ei ole enää seurakunta sanan täydessä merkityksessä. Ja lähtiessään erilleen seurakunnasta lähetystyökin menettää elämänsä perustan. Helluntai on näin ollen seurakuntaelämässä sekä lähetystyön sytyttäjä että käynnistäjä.

Ei ole olemassa yhtään tilannetta, jossa opetuslapset olisivat todistaneet Jeesuksen ylösnousemuksesta ennen helluntaita. Helluntain jälkeen he sen sijaan elivät ja kuolivat tämän todistuksen tähden, joka heillä oli Herrastaan, ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta.

Viitteet:
1) Matt. 28:18–20.
2) Luuk. 24:49.
3) 1. Moos. 1:28.
4) 1. Moos. 2:7.
5) Ap. t. 4:20.
6) Ap. t. 1:8.


Ulf Strohbehn

Jaa
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
Näennäinen sopu vai aito yhteys?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!