Keskiviikko 17. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Anton, Antto, Anttoni, Toni
Julkaistu 8.12.2017 13:27

Kristuspäivä juhlisti itsenäisyyttä ja rukousta

Pääjuhlassa lavalle kokoontuneet eri kristillisten yhteisöjen edustajat johdattivat osallistujat rukoukseen. Kuva: Maria Syväniemi

Suomen suurin Hoo­sianna kajahti ad­venttia edeltävänä lauantaina Turus­sa Gatorade-hallis­sa, jonne lähes 7 000 kristittyä oli kokoontunut viettämään Kristus­päivää. Kyseessä oli yksi Suomi 100 -juhlavuoden hengellisistä päätapahtumista, ja sen vietossa korostuivat sekä itsenäisyys että rukous.

 

Tapahtumaan odotettiin väkeä ympäri maata, ja pitkälti tavoite täyttyikin. Pääjuhlassa Suomen kuntien viirien kantajiksi valitut henkilöt muodostivat hallin lat­tialle suuren ristin, joka symboloi kristittyjen pyyntöä, että Jumala siunaisi koko maata.

 

Päivän teemana oli yhteys, ja tapahtumaan osallistui uskovia eri kirkkokunnista. Kaikkiaan 20 eri kristillisten tahojen edustajaa johdatti väkeä rukoukseen.

 

Kristuspäivän pääkoordinaat­tori Pasi Jaakkolan mukaan yh­teiskunnan maallistumiskehityk­sessä on ollut uskovien kannalta myös hyviä puolia. Samalla kun kirkkojen jäsenkäyrät ovat men­neet alaspäin, on havahduttu sii­hen, että toinen kristitty ei ole­kaan vihollinen.

 

– Minulle henkilökohtaisesti oli hyvin suuri hetki, kun katoli­nen ja luterilainen piispa rukoi­livat lavalla toistensa kirkkojen puolesta.

 

Tapahtuman järjestivät Hen­gen uudistus kirkossamme ry, Kansan Raamattuseura ja Turun alueen seurakunnat. Musiikista vastasi useita artisteja ja ryhmiä, muun muassa Pekka Simojoki ja Jippii-kuoro.



Pääministeri liikuttui

Sotaveteraanien tervehdyksen Kristuspäivään toi 95-vuotias Eeri Hyrkkö. Hän muisteli Suo­men ja oman elämänsä ratkaise­via hetkiä toisen maailmansodan aikana.

 

– Rukoile ja tee työtä, hän ki­teytti sodan kokeneiden miesten ja naisten perinnön jälkipolville.

 

Myös pääministeri Juha Si­pilä käytti juhlassa puheenvuo­ron. Hän kertoi tilanteesta, joka toistuu hänen matkoillaan ympä­ri Suomea: kun tilaisuus on ohi ja väenpaljous hellittänyt, hänen luokseen saapuu ihminen, joka kertoo rukoilevansa säännöllises­ti pääministerin ja muiden päättä­jien puolesta.

 

– Ette voi aavistaa, miten suu­ri merkitys näillä viesteillä on. En pysty sitä edes sanoiksi puke­maan, Sipilä sanoi silminnähden liikuttuneena.

 

Kristuspäivän verkostokoor­dinaattori Johanna Sandberg muistutti kuulijoita siitä, ettei ta­pahtuman ole tarkoitus olla lop­puhuipennus vaan alku.

 

Sandberg osallistui viime vuon­na Yhdysvalloissa Austinissa laa­jaan rukousketjuun, jossa rukous kaupungin puolesta jatkui katkea­mattomana nauhana seurakun­nalta ja kristityltä toiselle. Hän haaveilee samankaltaisista pro­jekteista myös Suomessa.

 

– Miltä näyttäisi Suomi, jossa jokainen seurakunta sitoutuisi ru­koilemaan paikkakuntansa puo­lesta esimerkiksi päivän kuukau­dessa?

 

Sandbergin mukaan asiasta in­nostuakseen ei tarvitse olla mi­kään ”himorukoilija”. Jokainen voi pienellä panoksella olla osa suu­rempaa kokonaisuutta.



Samassa bussissa

Yhteiskristillisyys toteutui Kris­tuspäivän järjestelyissä myös si­ten, että monelta paikkakunnalta tapahtumaan lähdettiin yhdessä. Miehikkälän helluntaiseurakun­taan kuuluva Matti Nurmela or­ganisoi yhteiskuljetusta eteläisen Kymenlaakson osalta eli Miehik­kälän lisäksi Virolahden, Hami­nan, Kotkan ja Pyhtään alueelta.

 

– Kaupunkiseurakunnista tuli pyyntö, että voisimmeko me tääl­tä 7-tien perukoilta järjestää kyy­din ja poimia muut mukaan mat­kan varrelta.

 

Alueen helluntailaiset, luteri­laiset ja vapaakirkolliset ovat tot­tuneet tekemään yhteistyötä. En­nen varsinaista Kristuspäivää jär­jestettiin pari yhteistä rukousiltaa, ja matkaan lähti lopulta 31 hen­gen joukko.

 

Nurmelalle puhuttelevinta ta­pahtumassa olivat pääministerin puhe ja kuntaviireistä muodostet­tu risti. Järjestelyt saavat hänel­tä kiitosta, ja myös viesti rukouk­sen jatkuvuudesta osui ja upposi.

 

– Nythän tätä ei kannata jättää tähän. Mietin paluumatkalla, että seuraavaksi meidän kannattaisi järjestää tapaaminen Kristuspäi­vään osallistuneiden kesken. Jos jokainen toisi yhden tai kaksi ih­mistä mukanaan, meitä voisi olla jopa sata henkeä koolla rukoile­massa ja muodostamassa uusia rukousryhmiä.

 

Nurmelalla on omakohtais­ta kokemusta siitä, miten rukous voi vaikuttaa kotipaikkakunnalla. Muutama vuosi sitten yhteiskris­tillisessä rukoustapahtumassa hän haastoi seurakuntien edus­tajia rukoukseen alueen työllisyy­den puolesta, ja moni lupasi pitää aihetta esillä viikoittain.

 

Viime vuonna Miehikkälä nou­si valtakunnalliseksi uutisaiheek­si, kun työttömyys väheni siellä enemmän kuin missään muussa Manner-Suomen kunnassa. Petraus ei ollut uutisten mukaan se­litettävissä yksittäisen työllistäjän vaikutuksella tai tilastollisilla syillä.

 

– Jos miettii, että onko rukouk­sella merkitystä, niin todellakin on, Matti Nurmela tuumaa.

 

 

Säde Loponen

 




Jaa
Näky sai siivet
70-prosenttisesti suomalainen
Ilmiöiden aallonharjalla
Joulun symbolit nostavat sanoman esiin
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!