Keskiviikko 28. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Leo, Leo, Leopold
Julkaistu 24.3.2016 00:00

Koillismaalla ei luovuteta

Juhlavuottaan viettävä Kuusamon helluntaiseurakunta on saanut iloita uskovista maahanmuuttajista, jotka ovat aktiivisesti mukanaseurakunnan toiminnassa. Kuva: Jussi MielikäinenKuusamossa toimii noin 70 jäsenen helluntaiseurakunta. Viime vuosina seurakuntaan ovat tuoneet uutta väriä kongolaiset maahanmuuttajat, joista yli 20 on liittynyt seurakunnan jäseneksi. Pastori Matti Lappalainen pitää tätä suorastaan taivaan lahjana.

– Täysin erilaisesta kulttuurista saapuneet kongolaiset ovat tuoneet innokkuudellaan ja avoimuudellaan seurakuntaan juuri sellaista väriä ja sytykettä, jota täällä on kaivattu.  Maahanmuuttajien musiikillinen lahjakkuus on koettu suurena Pyhän Hengen siunauksena seurakunnallemme, Lappalainen iloitsee.

Hän kertoo, että seurakunta on nyt aloittamassa työtä myös Lähi-idän pakolaisten parissa.

Lappalainen näkee Kainuun ja Koillismaan elävän voimakasta rakennemuutoksen aikaa, mikä tarkoittaa käytännössä väestönpakoa alueelta.

– Täällä ei myöskään ole ollut sellaista helluntailiikkeen vaikutusta ja traditiota kuin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Myöskään ylivainiolainen 1970- ja 80-lukujen herätys ei vaikuttanut täällä samalla tavalla kuin muualla, Lappalainen toteaa.

– Toisaalta turismin voimakas kasvu on tuonut Kuusamoon vilkkautta, ja sitä kautta on syntynyt uusia mahdollisuuksia myös hengelliselle tarjonnalle. Kysymys onkin siitä, kuinka onnistumme hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ihmisten evankelioinnissa.

Paljon työtä kotona ja lähetyskentillä

Kuusamossa kierteli jo 1950-luvulla helluntailiikkeen evankelistoja, jotka pitivät paikkakunnalla kotikokouksia. Paikallinen helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1966.  Muun muassa Mauno Määtän, Taisto Turusen, Aulis Lappalaisen sekä erityisesti posiolaisen opettajapariskunnan Aarno ja Raili Salmenkiven toiminta loi pohjaa työlle seurakunnan alkuvaiheissa. Vuosina 1968–1975 paikkakunnalla työskennelleet Kaarlo ja Aino Häyhä aloittivat ensimmäisenä lasten ja nuorten leiritoiminnan.

Kun Posio järjestäytyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1976, se merkitsi jäsenmäärän tuntuvaa laskua Kuusamon helluntaiseurakunnassa. Paikallistyöhön saatiin kuitenkin uutta verta, kun opettaja Mauno Hyytinen muutti Kuusamoon.

Vuonna 1977 Kuusamossa toimivat evankeliumin työssä veljekset Timo ja Niilo Närhi. Muita työntekijöitä seurakunnassa ovat olleet muun muassa Sampsa Alholm, Kai Karjalainen ja Simo Pesonen. Helsingistä Kuusamoon muuttanut musiikinopettaja Jaakko Sopanen osallistui helluntaiseurakunnan toimintaan sekä oman toimensa ohella että kokoaikaisena työntekijänä, kunnes hän siirtyi perheineen lähetystyöhön Espanjaan vuonna 2007.

Kuusamon helluntaiseurakunta on tukenut Sopasten työtä Espanjassa. Lisäksi seurakunta on osallistunut vuosien varrella lähetystyöhön kannattamalla Heikki ja Marja-Liisa Penttistä Etiopiassa, Simo ja Susan Pesosta Itävallassa sekä Veijo ja Riitta Kurvisen työtä Venäjällä. Nykyisin Kuusamon helluntaiseurakunnan pastorina toimii Alajärveltä lähtöisin oleva Matti Lappalainen, joka aloitti tehtävässään viime lokakuussa.

Seurakunta toimi alkuaikoina nuorisotalolla vuokratiloissa. Oma rukoushuone valmistui nykyiseen paikkaansa Kitkantielle vuonna 2000. Tonttikaupan yhteydessä helluntaiseurakunta sai kaupungilta haltuunsa myös Vasaraperän lakkautetun koulun, jossa on järjestetty leirejä. Paikkaa on vuokrattu myös seurakuntien ja yksityisten käyttöön.

Seurakunnan juhlavuosi lisää tarjontaa

Tänä vuonna Kuusamon helluntaiseurakunnan perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuonna on tiedossa paljon tilaisuuksia ja monenlaista tarjontaa. Varsinainen  seurakunnan 50-vuotisjuhla järjestetään maakuntajuhlien yhteydessä heinäkuun lopulla Vasaraperän koululla.

– Pienellä seurakunnalla on rajalliset resurssit, ja siksi juhlien yhdistämisellä saadaan selvää hyötyä. Yhdellä järjestelytyöllä saadaan aikaan kaksi tapahtumaa ja siten myös enemmän  vetovoimaa, Matti Lappalainen sanoo.

Kuusamon helluntaiseurakunnan 50-vuotisjuhliin toivotaan vieraiksi erityisesti kaikkia niitä, jotka ovat olleet vuosien aikana jotenkin mukana seurakunnan toiminnassa. Ennen pääjuhlaa Kuusamossa järjestetään juhlavuoteen liittyen naistentapahtuma, jonka teema on ”Kuninkaan tyttäret”. Myös tämä tapahtuma pidetään Vasaraperän koululla.

– Naiset joutuvat usein tapahtumissa ”kyökin puolelle” palvelemaan ja jäävät näin vaille tilaisuuksien hengellistä antia. Kuusamon tulevassa naistentapahtumassa ajatuksena on hoitaa tarjoilut ulkopuolisen toimesta ja tarjota naisille mahdollisuus keskittyä rauhassa omaan hengelliseen rakentumiseen ilman palveluvastuita, Matti Lappalainen kertoo.

22.–24. huhtikuuta pidettävien naistenpäivien valmisteluista vastaava Anu Herrmans iloitsee siitä, että seurakunta kannustaa strategiansa mukaisesti jäseniään kehittämään itse toimintaa ja tapahtumien sisältöä.

– On hienoa olla tekemässä itsensä näköistä juttua. Toivotankin kaikki sisaret tervetulleiksi naistentapahtumaan Kuusamoon, Herrmans innostaa.

Ensi juhannuksena Vasaraperän koululla järjestetään juhlavuoteen liittyen myös omat juhannusjuhlat, joissa pääpuhujana on Leo Niemelä. Pastori Lappalaisen mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Kuusamossa kilpailtaisiin Keuruun Juhannuskonferenssin kanssa.

– Pohjoisen Suomen ja Kainuu- Koillismaan sijainnista, pitkistä välimatkoista sekä seurakuntien vanhenevasta ikärakenteesta johtuen Keuruulle lähtö ei ole suurelle osalle seurakuntalaisia realistinen vaihtoehto. Siksi katsomme, että myös paikalliselle juhannustapahtumalle on olemassa perusteet. Juhannusjuhlia on järjestetty pohjoisessa jo  vuosien  ajan, ja niille on ollut tilausta, Lappalainen selvittää.

Vasaraperän koulu tarjoaa juhannusjuhlien vieraille mukavat olosuhteet: majoitusta ja asuntovaunupaikkoja on hyvin saatavilla.

Vieläkö herätysliike uudistuu?

Pastori Matti Lappalainen pohtii helluntailiikkeen nykytilaa ja toimintaa mielellään sosiologisesta näkökulmasta. Hän muistuttaa, että vaikka Suomi ja helluntailiike elävät voimakkaan yhteiskunnallisen muutoksen keskellä, evankeliumin sanomalle on edelleen tilausta.

– Kysymys onkin siitä, löydämmekö herätysliikkeenä kyvyn uudistua ja saammeko sen kautta takaisin taidon kohdata tavallisia ihmisiä. Sehän on aiemmin ollut helluntailiikkeen voimavara ja keskeinen tunnusmerkki, Lappalainen pohtii.

– Monet ihmiset ympärillämme voivat henkisesti pahoin, ja meidät on kutsuttu viemään  heille sanoma Jeesuksesta.


Leevi Launonen, Matti Lappalainen

Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!