Maanantai 20. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Jalmari, Jari, Hjalmar, Pontus
Julkaistu 28.7.2016 07:00

Kohusta toiseen

Kristittyjen näkemykset avioliitosta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ovat heinäkuussa nousseet jälleen puheenaiheeksi. Eri tapauksia on käsitelty mediassa hyvin eri tavoin, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen on huomannut. 

– Myönteistä julkisuutta saa, jos sanoo ääneen, että puolustaa seksuaalivähemmistöjä. Jos taas sanoo seisovansa kristillisen seksuaalietiikan takana, huomio on väistämättä kielteistä, Matikainen tiivistää. 

Suurin kohu puhkesi, kun Kansanlähetyspäivillä julkaistiin Päivi ja Niilo Räsäsen kirja Mistä on kysymys? Avioliitto (Uusi Tie). Hengellisen opetuskirjasen vuoksi kokoomusnuoret lähettivät Kristillisdemokraattien puoluetoimistoon foliohatun ainekset viestinä siitä, että puolueen kansanedustajan Päivi Räsäsen ajatukset olisivat epäilyttävän outoja. Räsänen suivaantui eleestä, koska koki sen kajoavan hänen mielipiteenvapauteensa. 

Kokoomusnuoret myös ihmettelivät verkkosivuillaan toisen KD:n kansanedustajan Antero Laukkasen kantelua Opetushallituksen tasa-arvo-oppaasta. 

Esko Matikaisen mielestä kokoomusnuorten Kristillisdemokraateille suuntaaman viestin otsikko ”Lopettakaa taistelu tasa-arvotyötä vastaan” kuvastaa avioliittokeskustelun taustalla vaikuttavaa ajattelutapaa. 

– Seksuaalisuus ja tasa-arvo on nykyään käsitteinä yhdistetty toisiinsa, kun taas kristityt ajattelevat niiden olevan kaksi erillistä asiaa. Raamatullista avioliittokäsitystä kannattaviin kristittyihin on lyöty taantumuksellisuuden leima ja kaikesta, mitä he sanovat, nousee kohu.


Plussaa puolustajille 

Hengelliset kesäjuhlat aktivoivat eri herätysliikkeet ottamaan kantaa avioliittoasiaan. Mielipidettään linjasivat muun muassa lestadiolaisuuteen kuuluva rauhansanalainen herätysliike sekä herännäisyys. Ensin mainitun yhteisön mielestä kirkossa ollaan nyt ”sallivuuden äärirajoilla”, kun taas heränneet katsovat, että tarve nostaa avioliittolain muutos keskusteluun myös kirkossa on ilmeinen. 

Jotkut kristilliset tahot ovat saaneet viime viikkoina myös myönteistä huomiota. Helsingissä järjestetyllä, seksuaalivähemmistöjen asiaa ajavalla Pride-viikolla Seta palkitsi Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan Seppo Simolan siitä, että ”lehden linja on ollut johdonmukaisesti seksuaalivähemmistöjä puolustava”. 

Pride-viikolla järjestettiin myös kristillisen median edustajien paneelikeskustelu, johon Ristin Voiton päätoimittaja Leevi Launonenkin osallistui pyydettynä. Hän toi ainoana paneelin osanottajana avoimesti esille mediansa ja taustayhteisönsä sitoutumisen raamatulliseen avioliittokäsitykseen, jossa avioliitto määritellään yhden miehen ja naisen liitoksi. Launonen myös kritisoi muun muassa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvokäsitystä ja tutkimustulosten manipulatiivista käyttöä seksuaalivähemmistöjen agendan ajamisessa. 

Laajinta huomiota mediassa sai kuitenkin se, että Launonen myönsi myös vapaakristillisissä yhteisöissä esiintyneen sielunhoidollisesti taitamatonta suhtautumista seksuaali-identiteettiään etsiviin ihmisiin. Launosen anteeksipyyntö niiltä paikalla olleilta seksuaalivähemmistöjen edustajilta, jotka kertoivat kaltoinkohtelusta helluntaiseurakunnassa, nousi kirkollisen Kotimaa24-uutissivuston luetuimmaksi uutiseksi.


Kristityt kuin homot aikoinaan? 

Esko Matikainen ei usko kristittyjen kantoihin liittyvien kohujen loppuvan enää koskaan. 
– Seuraavaa lööppiä odotellessa, Matikainen heittää ja vakavoituu: – Vaaralliseksi ennakkoluuloisuus muuttuu, jos aletaan esimerkiksi rajoittaa uskonnonopetusta tai kristityn kansanedustajan oikeutta lukea Opetushallituksen tasa-arvo-opasta kriittisesti. 

Matikainen vertaa kristittyjen tilannetta Suomessa homoseksuaalien tilanteeseen silloin, kun heidän asemansa yhteiskunnassa oli vielä tukala.

– Homous piti ennen piilottaa, että sai viran tai pääsi jalkapallojoukkueeseen. Nyt tilanne alkaa olla se, että kristillisyys tulisi piilottaa, että mielipiteensä voisi sanoa tai ainakin että se otettaisiin vakavasti. Tuntuu, että kristittyjä saa toisia ryhmiä puolustaessaan leimata vaikka kuinka halventavasti. 

Hän uskoo, että suomalaisten näkemykset esimerkiksi sukupuolineutraalista avioliittolaista ovat kirjavampia ja perinteisempiä kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää.


Kiihkottomuus vs. tuomitseminen 

Matikainen pohtii, että kohuissa on myös myönteinen puoli: ne pakottavat kristityt ottamaan kantaa ja nousemaan yksiäänisyyttä vastaan. 

– Kristityt ovat joutuneet keskustelussa altavastaajiksi. Emme johda keskustelua vaan vastaamme, jos on tarpeen. Asetelma vahvistaa kristittyjä koskevia stereotypioita. 

Toisaalta nykyään kirkoilla on hyvät mahdollisuudet sanoa oma mielipiteensä julki. Sanomisen tavalla on vain hyvin paljon merkitystä. Kristittyjä koskevat kielteiset stereotypiat tuskin ovat nousseet tyhjästä. Matikainen toteaa, että uskovien käytös ei takavuosina ole aina ollut viisasta ja kristillistä – eikä ole vieläkään. 

– Esimerkiksi helluntailiikkeen pitäisi uskaltaa rehellisesti ja avoimesti kohdata oma menneisyytensä. Meillä on kohdeltu epäkristillisesti milloin mitäkin ryhmää: homoseksuaaleja, eronneita, tupakanpolttajia, alkoholisteja, avosuhteessa eläviä… Esko Matikainen luettelee. 

– On aika asiallisesti ja kiihkottomasti puolustaa aitoa tasa-arvoisuutta ja toimia raamatullisen avioliittokäsityksen puolesta.


Anna Lehtinen


Jaa
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
Näennäinen sopu vai aito yhteys?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!