Sunnuntai 25. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Uuno, Uno
Julkaistu 26.1.2017 00:00

”Klassista musiikkia arvostetaan kyllä yhä seurakunnissa”

On arvokasta, että seurakunnalla on mahdollisuus tarjota paikka musiikin opiskelemiseen, Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malin kertoo. Saalem-seurakunnassa majaansa pitävä koulu on perustettu vuonna 1983.Helsingin kristillisen musiikkikoulun rehtori Eeva Kaisa Malinin mukaan oppilaiden soitinvalinnat ovat painottuneet tiettyihin hittisoittimiin viime vuosina.

– Meillä on paljon pianisteja, huilisteja, viulisteja ja laulajia.

Malinin yksi lähivuosien unelmista olisikin nähdä koulun soitinkirjon laajenevan. Jos lapsi haluaisi ryhtyä soittamaan vaikkapa pasuunaa, klarinettia, trumpettia tai tuubaa, opiskelupaikka irtoaisi heti.

Erilaisia soittimia esitellään nyt Saalemin lapsityön skidikirkoissa ja musiikkikoulun musiikkileikkikoulussa.

– Toivon, että meillä voisi nykyisen yhden sijaan olla lähitulevaisuudessa monta muskariryhmää, koska sieltä alkaa kaikki.

Musiikkikoulu seurakuntaa rikastamassa

Saalemin yhteydessä toimiva Helsingin kristillinen musiikkikoulu on perinteisin Suomen helluntaiseurakuntien musiikkikouluista. Se perustettiin vuonna 1983 seurakunnanjohtaja  Kai Antturin (1926–2009) vaikutuksesta. Antturin ideana oli, että musiikkikoulu tuottaisi uusia soittajia ja laulajia seurakunnan jumalanpalveluselämän tarpeisiin.

Onko Antturin ajatus jo täysin museoitunut, vai vieläkö Saalemissa nähdään musiikkikoulu kokouselämän rikastajana?

– Uskon, että alkuperäinen ajatus on yhä osittain ajankohtainen. Jo se on hienoa, että seurakunnalla on tarjota paikka, jossa voi opiskella musiikkia.

– Ylipäätään näen koulussa paljon potentiaalia. Toimimme pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon kristittyjä eri seurakunnissa.

Varsin moni eteläisen Suomen seurakunnissa vaikuttava musiikki-ihminen onkin jossain vaiheessa opiskellut Saalemin koulussa. Takavuosina myös musiikkikoulun bändiluokalla oli pöhinää. Bändikoulussa opiskeli ja opetti monia 1990- ja 2000-luvuilla vaikuttaneita gospelmuusikoita. Nyt ajatusta hiipuneesta bändiopetuksesta on viritelty jälleen uudelleen.

– Ajatus voisi olla vaikka se, että valmis ylistysryhmä pääsisi kehittymään ammattilaisen ohjauksessa.

Johtajille koulutusta

Helsingin kristillinen musiikkikoulu on keväällä toteuttamassa jälleen kuoron- ja orkesterinjohdon kurssin, jossa neljän intensiivisen viikonlopun puitteissa osallistuja pääsee syventämään osaamistaan musiikin johtajana.

– Moni seurakunta voisi panostaa omaan musiikkijohtajaansa lähettämällä tämän kurssille, Malin kannustaa.

Kurssilla otetaan haltuun orkesterin ja kuoron johtamista ammattilaisten ohjauksessa. Ohjelmisto on monipuolinen, kurssilaiset johtavat materiaalia alkaen sekakuoroteoksista  Bachin kautta amerikkalaiseen ylistysmusiikkiin. Opettajina ovat Juha Törmä, Jyri Nissilä ja Teemu Hämäläinen, kaikki kokeneita orkesteriammattilaisia. Kurssilaiset saavat johdettavakseen niin kuoron ja jousiorkesterin kuin puhallinorkesterinkin. Kurssi huipentuu hengellisen musiikin kevätkonserttiin, jossa johtajat pääsevät vielä hiomaan oppimaansa elävän yleisön eteen.

Viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, mikä kertonee siitä, että koulutukselle on kentällä kysyntää.

Musiikinopetus kehittynyt

Ennen kaikki oli paremmin – tai ainakin selkeämpää.

Kun seurakunnan edessä soitti puhallinorkesteri joka sunnuntai, oli nuorella soittajallakin edessään selvä urapolku: muutaman vuoden harjoittelulla saattoi päästä säestämään ehtoolliskokouksen lauluja. Puhallinorkestereita on helluntaiseurakunnissa yhä muutamia, mutta soittajat painottuvat senioreihin.

Musiikkiopistomaailma on aiemmin Palmgren-konservatorion apulaisrehtorina toimineen Eeva Kaisa Malininkin, 34, mukaan muuttunut viime vuosina.

– 1980-luvulla saattoi vielä musiikkiopistoissa olla opettajia, joilla ei ollut lainkaan pedagogista koulutusta. Niin sanottu venäläinen koulukunta oli voimissaan ja musiikin opiskelussa painotettiin pienestä pitäen ankaraa harjoittelua ja toistoa. Tähtäimessä oli ammattilaisuus.

Nyt musiikin maailmaan mennään oppilaslähtöisemmällä pedagogiikalla, pitkälti leikin ja omaehtoisen tutustumisen kautta. Kurssitutkintojen maailma avautuu vähitellen, kun lapsi ja nuori saavuttaa tietyn taitotason.

Opiskelu kannattaa

Kun lapsi nykyisin aloittaa klassisen musiikin harrastamisen, ajatuksissa on yhä harvemmilla vanhemmilla elämänmittainen ura, saati ammattilaisuus.

– Nykyisin tulee jatkuvasti tutkimustietoa musiikin opiskelemisen positiivisista vaikutuksista lapseen. Vanhemmat ovat tästä hyvin perillä.

Nykylapset kasvavat maailmassa, jossa on mahdollisuus aiempia sukupolvia monipuolisempiin valintoihin. Enää musiikkiopistot eivät esimerkiksi ole aina tilanteessa, jossa lapsia karsittaisiin aloituspaikoille.

– Pääsykoemenestys ei kyllä toisaalta tutkimustenkaan mukaan ole korreloinut myöhemmän opintomenestyksen kanssa, Eeva Kaisa Malin sanoo.

– Motivaation säilymiseen vaikuttaa moni asia alkaen opettajan ja oppilaan suhteesta perheen tuen kautta kavereiden vaikutukseen.

Ystäväpiirin merkitys näkyy erityisesti poikien kohdalla.

– Saa olla todella päättäväinen, jos on ainoa poika koulussa, joka jaksaa yläasteen läpi kulkea huilu kainalossa.

Joskus musiikki voi tukea elämän muita osa-alueita. Opiskelijoissa on esimerkiksi lapsia, joilla on tarkkaavaisuushäiriö.

– Opiskelu kehittää keskittymistaitoa ja hienomotoriikkaa, sekä omien tunteiden ilmaisemista. Instrumenttivalinta tosin on tehtävä huolella, eikä adhd-lapsen välttämättä kannata aloittaa esimerkiksi juuri viulun soitolla – tosin on niitäkin pedagogeja, jotka pystyvät ohjaamaan tarkkaavaisuushäiriöistä lasta vaativienkin soittimien kanssa.

Vanhemmat mukaan

Klassisen musiikin harrastaminen ei ole vain lasten ja nuorten asia. Moni keski-ikäinenkin aloittaa soittamisharrastuksen: osa ensimmäistä kertaa, osa virittelee nuoruudessa hiipunutta taiteilua.

– Tietysti hienomotoriikka ei viisikymppisellä kehity enää samalla tavalla kuin lapsella. Toisaalta jos on soittanut edes vähän joskus nuorempana, tietyt asiat toimivat läpi elämän.

Keväällä musiikkikoulussakin järjestetään konsertti, johon etsitään koululaisten rinnalle soittamaan isiä, äitejä, serkkuja ja vaikka isovanhempia – monia pitkästä aikaa.

– Jos soittotaitoa on vähänkin, voidaan tehdä sovitus, jossa aikuinen soittaa lapsen kanssa.

”Ei nopeita tuloksia”

Onko klassiselle musiikille yhä sijaa seurakunnissa? Vieläkö lapset ja nuoret saavat viulut ja pasuunat käsiinsä?

– Taistelu on kyllä kova. Esimerkiksi pelit haastavat meitä kaiken aikaa. Niissä onnistumisen ja kehittymisen tunteen voi saavuttaa nopeasti. Klassisen musiikin harrastamisessa taas ei synny nopeita tuloksia. Kehityskaari on usein pitkä.

Eeva Kaisa Malin puhuu sen puolesta, että orkesterisoittimia osattaisiin hyödyntää myös nuorten musiikissa.

– En soimaa sitä, että tietynlainen puhallinorkesterityyli on nyt poissa muodista. Nuoria ei voi pakottaa mihinkään. Meidän kasvattajien tehtävänä olisi luoda sovituksia ja olla tuomassa monipuolisemmin eri instrumentteja osaksi nuortenkin yhtyeitä.

Musiikkikoululla itsellään on Malinin mukaan tärkeä tehtävä laajemminkin.

– Kristillisenä musiikkikouluna näemme arvokkaana sen, että maallistuvassa ajassa voimme olla kasvattamassa lapsia ja nuoria kristillisiin arvoihin.

– Opetushenkilöstö on säännöllisesti kerran viikossa jopa useiden vuosien ajan läheisessä kontaktissa oppilaan kanssa, jolloin opettajan omalla esimerkillä voi olla suuri vaikutus lapsen ja nuoren elämään.


Verkkosivuilla RV-TV:ssä Eeva Kaisa Malin kertoo minkälaista voisi olla unelmien seurakuntamusiikki.

Orkesterin- ja kuoronjohdon kurssille voi ilmoittautua 19. helmikuuta saakka. Lisätietoja: www.kristillinenmusiikkikoulu.fi.


Anssi Tiittanen


Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!