Perjantai 17. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Eino, Einari, Einar, Enar
Julkaistu 5.1.2017 00:00

Kiinnostus evankeliumia kohtaan kasvaa Marokossa

Marokon alkuperäisväestö berberit omaksui aikoinaan kristinuskon, kunnes arabit toivat maahan islamin ja väestö kääntyi siihen. Kuva länsimarokkolaisesta Marrakechista. Kuva: Flickr/David BerkowitzMarokon perustuslaki takaa kaikille asukkaille oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan. Maan rikoslaki kuitenkin kieltää käännyttämisen muuhun uskontoon kuin islamiin. Kiellon rikkoja tuomitaan vähintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen sakkorangaistuksen kera.

– Käännyttäminen on sana, jota käytetään usein. Jos kristitty avaa oven muslimille ja haluaa auttaa häntä, tämä voidaan tulkita käännyttämiseksi. Mikäli marokkolainen ilmoittaa poliisille, että ulkomaalainen on yrittänyt käännyttää häntä, se johtaa vaikeaan tilanteeseen. Vaikka ulkomaalainen ei ole tehnyt mitään, on selvää, että viranomainen uskoo ennemmin maan kansalaista kuin ulkomaalaista, kertoo maassa vuosia asunut avustustyöntekijä.

Vuonna 2010 Marokon hallitus herätti laajaa kansainvälistä huomiota karkottamalla maasta noin 150 ulkomaista kristittyä, joita syytettiin evankeliumin julistamisesta muslimeille. Myös tunnettu ja hyvämaineinen kristillinen orpokoti suljettiin. Hyväntekeväisyyden katsottiin johtavan lasten kääntymiseen kristityksi.

– Eräässä ulkomaalaisia kokoavassa seurakunnassa jumalanpalvelukseen saapunut väki oli hämmästyksen vallassa: seurakunnan ylistyskuorosta vain pieni osa saapui paikalle. Myöhemmin kävi ilmi, että muut kuorolaiset oli karkotettu maasta.

Myös kristityksi kääntyminen on Marokossa laitonta. Silti sitä tapahtuu, enenevästi. Kastetilaisuuksia järjestetään maassa lähes joka päivä.

Muslimitaustaisia, kristityksi kääntyneitä henkilöitä arvioidaan olevan Marokossa 15 000–20 000. Lisäksi maassa elää arviolta 20 000 kristillistaustaista vanhojen kirkkojen jäsentä, pääosin katolilaisia.

Kääntyneiden mukaan evankeliumi toi heille vaihtoehdon, sillä pessimismi ja negatiivinen ilmapiiri ovat voimakkaita. Maassa on runsaasti korruptiota, ahneutta ja niistä aiheutuvaa epäluottamusta päätöksentekijöitä kohtaan.

Seurakunta antaa tukea

Perustuslain tuoma oikeus harjoittaa omaa uskontoa toteutuu osittain kristityissä perheissä, Suomessa asuva muslimitaustainen marokkolaiskristitty kuvailee. Avustustyöntekijän tavoin hänkään ei turvallisuussyistä voi esiintyä julkisuudessa nimellään.

– Kaikki on hyvin, jos perhe pitää kristillisyytensä omana, sisäisenä asiana eikä lähde kertomaan sitä kaduille tai sukulaisilleen. Toisinaan kristityksi tiedetyn henkilön on kuitenkin vaikea saada työtä, haastateltu marokkolaiskristitty toteaa.

Vielä visummin uskonsa salaavat muslimitaustaiset käännynnäiset. Esimerkiksi kristityksi tultuaan aviovaimon on hyvin vaikea kertoa miehelleen päätöksestään, sillä kääntymyksen seurauksena mies voi ottaa avioeron ja vaimo menettää sekä puolisonsa ja lapsensa.

Seurakunnan kokoontumisissa uskovat saavat voimaa tosistaan.

– Yhteys on erityisen tärkeää, ja kristityt tunnustavat toisensa aidosti ja todellisesti siskoikseen ja veljikseen. Seurakunnassa kaikki tuntevat toisensa ja pyrkivät auttamaan ja tukemaan, marokkolaiskristitty kertoo.

– Suurissa kaupungeissa on ihmisiä ruuhkaksi saakka. He eivät tunne toisiaan, ja voimakas perheen ja suvun yhteisöllisyys on hieman hauraampaa kuin maaseudun kylissä. Ihmiset voivat tehdä ratkaisunsa henkilökohtaisemmin.

Toisaalta tiedetään tapauksia, joissa henkilö on kertonut kääntyneensä kristityksi, vaikka hänellä ei ole henkilökohtaista vakaumusta. Tällöin motiivina voi olla parempi työllistyminen ulkomaiseen yritykseen tai toive kristityiltä saatavasta diakonisesta avusta.

Henkilökohtaiset kontaktit tärkeitä

Maassa asuneen avustustyöntekijän mukaan tavalliset marokkolaiset eivät osaa erotella nimikristittyjä ja todellisia kristittyjä ja pitävät esimerkiksi Yhdysvaltoja kristillisenä valtiona.

– Katsoessaan länsimaisia elokuvia, televisiolähetyksiä ja kuunnellessaan musiikkia heille tulee harhaanjohtava käsitys kristityistä. Ohjelmia seuraavat ajattelevat, että kristityt ovat sellaisia kuin ohjelmissa esiintyvät näyttelijät ja että heidän elämänsä on täynnä aviorikoksia ja valehtelua.

– Minulta kysyttiin usein, olenko muslimi vai kristitty. Vastasin, että olen Jeesuksen seuraaja. Kristitty voi elämällään ja esimerkillään osoittaa, mitä tarkoittaa todellinen Jeesuksen seuraaminen.

On arvioitu, että noin 60 prosenttia uusista marokkolaiskristityistä on tullut uskoon henkilökohtaisten kontaktien kautta ja noin kolmannes seurattuaan kristillisiä televisiolähetyksiä ja internetsisältöjä. Kymmenisen prosenttia on tullut uskoon ulkomaalaisten lähetystyöntekijöiden toiminnan kautta.

Tärkeimmät Marokkoon kristillisiä ohjelmia lähettävät toimijat ovat Avainmedian hallinnoima Al-Hayat, Al-Mu’jizah ja Sat-7. Kun Al Hayat alkoi viime kesänä lähettää arabian Marokon murteella tehtyä ohjelmasarjaa, se sai huomiota myös paikallisessa mediassa ja ohjelmat saivat nopeasti suuren suosion.


Eero Ketola

Jaa
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
Näennäinen sopu vai aito yhteys?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!