Torstai 23. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Ismo, Yngve, Yngvar
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Juutalaisvastaisuus ei tunnu hellittävän Euroopassa

Euroopan parlamentissa holokaustin muistojuhla on osa parlamentin virallista vuosikalenteria. Professori Agnes Helles puhui, parlamentin puheenjohtaja Martin Shulz (kuvaruudulla vas.) ja juutalaiskongressin johtaja Moshe Kantor kuuntelivat. Kuva: Anssi TiittanenEuropean Coalition for Israel -järjestön johtajan Tomas  Sandellin mukaan Israelkriittisimpiä maita Euroopassa ovat tällä hetkellä Ranska, Belgia, Britannia ja Ruotsi.

– Ruotsi on näistä maista kriittisin, Sandell sanoo.

Israel-kriittisyyden on nähty monin paikoin myös ruokkivan varsinaista juutalaisvastaisuutta, jossa torjunta tai viha Israelin valtion ohella  ohdistuu juutalaisiin kansanryhmänä.

Europarlamentaarikko Hannu Takkulan mukaan nykyajan juutalaisvastaisuus syntyy Israel-kielteisyyden ja tietämättömyyden sekoituksena.

– Kasvavissa määrin on havaittavissa todella vakavia puutteita historian tuntemuksessa. Saatetaan esimerkiksi luulla, että Israelin alueella olisi ollut aikanaan toimiva palestiinalaisvaltio, jonka juutalaiset ovat valloittaneet. Ei tunneta ottomaanien valtakuntaa, Israelin valtion  syntyhistoriaa tai kansainvälisiä sopimuksia lainkaan.

Ensikäden muisto hiipuu

Euroopan parlamentissa vietettiin holokaustin muistojuhlaa viime viikolla. Sekä parlamentin puheenjohtaja Martin Schulz että Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ovat osoittaneet huolensa antisemitismin kasvusta Euroopassa.

– On järkyttävää, että holokaustin kieltäjiä istuu valittuina edustajina Euroopan parlamentissa, Schulz jyrähti muistojuhlassa.

– Minusta saksalaisena tuntuu vastenmieliseltä, että holokausti toteutettiin saksalaisuuden nimissä.

Parlamentin puheenjohtaja on vakiopuhuja vuotuisessa juhlassa. Tämä suo arvovaltaa tilaisuudelle, jota seurasi nytkin satoja ihmisiä paikan päällä. Mukana oli vaikuttajia EU:n toimielimistä sekä muun muassa holokaustista selvinneitä juutalaisia. Paikalla oli myös silmiinpistävän paljon median edustajia.

Euroopan juutalaiskongressin puheenjohtaja Moshe Kantor kyseenalaisti vahvasti käsityksen ei-juutalaisvastaisesta maanosasta.

– Kuinka voimme toistella ”ei koskaan enää”, kun juutalaislasten kouluja joudutaan vartioimaan yötä päivää, tai kun juutalaiset eivät uskalla väkivallan pelossa pitää kipaa tiettyjen kaupunkien kaduilla?

Holokaustista lapsena selvinnyt professori Agnes Heller puhui muistojuhlan viimeisessä puheessa kulttuurillisesta muistista.

– Tulee kehittyä kulttuurillinen tapa nähdä vainon enteet ja syntymekanismit. Silloin tapahtumat eivät pääse enää toistumaan.

Parlamentin muistojuhlan yksi keskeisistä viesteistä oli, että nuorimmatkin holokaustista selvinneet alkavat jo olla iäkkäitä. Pian vain  historiankirjoittajat muistelevat tapahtumia, eivätkä kaikki heistä halua puhua totta.

Unkari huolestuttaa

Hannu Takkula ja Tomas Sandell aloittivat holokaustin muistopäivän viettämisen Euroopan parlamentissa kymmenen vuotta sitten.

– Mukana oli ensimmäisellä kerralla muutamia Israel-ystäviä, juutalaisen seurakunnan jäseniä ja viulisti.

Nykyiseen, satoja osallistujia kokoavaan muotoonsa juhla nousi, kun Martin Schulz lisäsi sen osaksi parlamentin vuosikalenteria.

Tärkein Israeliin liittyvä kysymys EU-tasolla on ollut alkuperämerkintä, jossa 16 maata vaati siirtokuntien alueelta tuleviin tuotteisiin maininnan niiden alkuperästä. Israel vastustaa uusia merkintöjä.

– Erityisesti Kreikka, Romania, Unkari ja Puola ymmärsivät Israelin näkökannan. Myös Tšekin tasavalta ja Saksa ovat olleet suuria Israelin ystäviä, Tomas Sandell luettelee.

Hannu Takkula on silti huolissaan Unkarin ja vanhan Itä-Euroopan kehityksestä. Nationalismi on nostanut esiin vanhoja juutalaisvastaisia kaikuja.

– Holokaustin kieltäminen on yksi opinkappale tietynlaisessa äärioikeistolaisessa maailmankatsomuksessa, Takkula sanoo.

Vain uskontojen välinen konflikti?

Otetaanko juutalaisvastaisuuden kasvu riittävän vakavasti EU:n poliittisissa elimissä?

– Periaatteessa kyllä, mutta viestiä ei mielestäni ole saatu läpi kunnolla mediassa, Hannu Takkula sanoo.

– Viime vuoden pakolaistulva on nostanut keskiöön muukalaisvastaisuuden ja rasismin. Juutalaisvastaisuuden nousuun ei kiinnitetä nyt huomiota.

Tomas Sandellin mukaan juutalaisvastaisuuden jääminen julkisen keskustelun ulkopuolelle selittyy osittain sillä, että iskujen tekijät ovat  usein muslimeja. Kyseessä uskotaan olevan kahden uskonnon välinen konflikti, ei kantaeurooppalaisia koskeva ilmiö. Juutalaisvastaisuutta ilmenee niin äärivasemmalla kuin -oikeallakin, useimmiten maan oman poliittisen historian sanelemana.

– Ranskalainen filosofi Bernard- Henri Levy on luonnehtinut eroa perinteisen kristillisen antisemitismin ja nykypäivän ateistisen  antisemitismin välillä osuvasti: kun kristityt syyttivät juutalaisia siitä, että nämä olivat ristiinnaulinneet heidän Herransa, ateistit syyttävät juutalaisia siitä, että nämä ovat antaneet meille juutalais-kristillisen Jumalan, Tomas Sandell sanoo.


Anssi Tiittanen

Jaa
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
Näennäinen sopu vai aito yhteys?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!