Perjantai 24. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo
Julkaistu 16.6.2016 00:00

Helluntailaisten suhde Jumalaan toimivampi kuin ihmisiin

Turun helluntaiseurakunnassa toiminnan laatua on kehitetty määrätietoisesti jo pitkään. Noin 1 600-jäsenisen yhteisön vetovoiman kasvu näkyy muun muassa ehtoollisjumalanpalvelusten osallistujamäärän nousuna. Kuva maaliskuulta.Turun ja Kiuruveden helluntaiseurakunnat ovat tyypillisiä suomalaisia helluntaiseurakuntia siinä, että niiden vahvuutena on seurakuntalaisten henkilökohtaisiin lahjoihin sopivien palvelutehtävien löytyminen.

Näin ainakin, jos Seurakunnan luontainen kehitys (SLK) -kyselyiden tuloksiin on uskominen.

Kiuruveden helluntaiseurakunta teetti jäsenistönsä keskuudessa ensimmäisen SLK-kyselytutkimuksen keväällä; Turussa talvella tehty selvitys oli jo viides.

Seurakunnan luontainen kehitys on kansainvälinen seurakunnankasvutyökalu, jossa mitataan kahdeksaa yhteisön terveyteen vaikuttavaa laatutekijää. Analysoitavat asiat ovat johtajuuden valtuuttavuus, palvelutehtävien lahjaperusteisuus, hengellisyyden intohimoisuus, rakenteiden toimivuus, jumalanpalveluksen innoittavuus, pienryhmät ja niiden kokonaisvaltaisuus, evankelioinnin tarveperusteisuus sekä ihmissuhteiden rakkaudellisuus.

1990-luvulla kehitetyn kyselytutkimuksen on tähän mennessä toteuttanut vähintään kerran noin 70 suomenkielistä helluntaiseurakuntaa. Viime vuosina helluntaiseurakuntien vahvuuksia ovat olleet paitsi lahjoihin perustuvat palvelutehtävät myös tarveperusteinen evankeliointi ja intohimoinen hengellisyys, kertoo helluntailiikkeen SLK-yhdyshenkilö, pastori Kari Pölönen.

Kyselyssä helluntailaiset yhtyvät varsin vahvasti esimerkiksi seuraaviin väittämiin: ”koen, että Jumala selvästikin käyttää minun työpanostani seurakunnan rakennukseksi”, ”Raamattu on voimallinen oppaani elämäni jokapäiväisissä päätöksissä”, ”seurakuntamme auttaa puutteessa olevia (ruoka, vaatteet, koulutus, sielunhoito, jne.)” sekä ”rukoilen, että ne ystäväni, työtoverini ja sukulaiseni, jotka eivät vielä tunne Kristusta, tulisivat uskoon”.

Kunkin osa-alueen laatutasoa kuvataan indeksiluvulla, jonka laskukaava on laadittu siten, että luku 50 pyrkii vastaamaan kansallista keskiarvoa.

Pula turvallisista lähiverkostoista

Vahvuuksia enemmän SLK-metodissa keskitytään kuitenkin heikkouksien kehittämiseen. Kari Pölösen mukaan helluntaiseurakuntien heikoimpia laatutekijöitä ovat tyypillisesti johtajuus, pienryhmät, ihmissuhteet ja jumalanpalvelus.

Johtajuudessa ongelmat liittyvät etenkin vastuunjakoon, motivoimiseen, opastamiseen ja tiedotukseen. Pienryhmien osalta liian moni seurakuntalainen kokee, ettei hänellä ole mitään sellaista pienryhmää tai yhteisöä, jossa hänellä olisi mahdollisuus puhua henkilökohtaisista ongelmistaan tai joka muuten auttaisi häntä elämän haasteissa.

Turun helluntaiseurakunta on tyypillinen helluntaiyhteisö siinä, että eniten parannettavaa on  ihmissuhteissa. Seurakunnassa tätäkin aluetta on kuitenkin kehitetty, ja nyt tilanne on jo varsin hyvä.

Kun ensimmäisessä kyselyssä vuonna 2005 usea osa-alue sai indeksiluvukseen 40 tai alle, nyt heikoimmatkin laatutekijät (rakkaudelliset ihmissuhteet ja evankeliointi) saivat vähintään arvon 57. Kaikkien laatutekijöiden keskiarvo oli erinomainen, 65,1. Taso on niin korkea, että se käytännössä aina tarkoittaa seurakuntakasvua.

Kaikki laatutekijät olivat parantuneet edellisestä tutkimuksesta.

– Ihmissuhteissa olemme pyrkineet kehittämään palautteenantokulttuuria ja järjestäneet ihmissuhdeaiheisen saarnasarjan. Lisäksi perustimme tiimin toivottamaan jumalanpalvelukseen tulijat tervetulleeksi, ja melkein joka sunnuntai annamme myös pienen lahjan ensikertalaisille. Evankelioinnin osalta pyrimme aiempaa paremmin tukemaan nuoria evankelistatyyppejä ja esitettyjä evankeliointialoitteita, seurakunnanjohtaja Pekka Havupalo luettelee.

– Pyrimme myös tekemään enemmän asioita tiimeinä sen sijaan, että joku tekisi ne yksin. Myös rukoustilanteissa ja seurakuntalehden rukousaihepalstalla on pidetty esillä heikoimpiin osa-alueisiin liittyviä asioita.

”Tulos veti nöyräksi”

Savossa sijaitseva noin 120 jäsenen Kiuruveden helluntaiseurakunta edustaa kyselytuloksiltaan lähes toista äärilaitaa: kaikkien laatualueiden indeksilukujen keskiarvo oli noin 20. Eniten kehitettävää oli jumalanpalvelusten innoittavuudessa.

Seurakunnan jäsenmäärä on vakaa mutta jäsenistön keski-ikä nouseva.

Vanhimmiston puheenjohtajaa Kaarlo Humalojaa kyselytulokset kirpaisivat. Suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi kuitenkin on jo tehty.

– Tarkoituksenamme on perustaa työryhmä kehittämään jumalanpalveluksia ja toinen kehittämään toimintaa yleisesti. Nöyräksi tuollainen tulos vetää. Vaikka Pyhän Hengen osuus on tärkein, meidän tulee pyrkiä parhaimpaamme myös inhimillisesti, Humaloja pohtii.

Kari Pölösen mukaan kaikista onnettomin tilanne on silloin, kun yhteisö ei ota selvää kasvamattomuuden syistä.

– Ilahduttavaa on se, että useat muutkin haasteellisen tuloksen saaneet seurakunnat ovat lähteneet määrätietoisesti muutoksen askeliin.

Halutessaan seurakunta voi saada tuekseen SLK-konseptiin kuuluvan seurakuntavalmentajan ja materiaaleja.

Yhteensä noin 140 suomalaisseurakunnassa on tehty vähintään yksi SLK-kysely. Esimerkiksi vapaaseurakunnissa tyypillisesti vahvimpia alueita ovat lahjoihin perustuvat palvelutehtävät, toimivat rakenteet sekä johtajuus, Kari Pölönen kertoo.

Helluntailiikkeessä toistaiseksi korkeimman SLK-keskiarvon (76,3) on saanut Seinäjoen helluntaiseurakunnan nuortentoiminta.

Suomessa SLK-tutkimuksia koordinoi yhteiskristillinen SLK Suomi -yhdistys.

www.slksuomi.fi


Heikki Salmela

Jaa
Yhteisöjen ymmärtäminen vaati vuoropuhelua
NiceDesign rakentaa naisten välistä yhteyttä
Parikymppinen kestohitti soi yhä
Ida Elina puhuu koululaisille rohkeudesta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!