Sunnuntai 30. huhtikuuta.
Nimipäivää viettää Mirja, Mirva, Mira, Miia, Mirjami, Mirka, Mirkka, Mirjam, Mia
Julkaistu 31.3.2017 16:00

Helluntaikirkon turva kiinnostaa nyt monia

Tampereen helluntaiseurakunta aloittaa kokonaan yhdyskuntarakenteen alla 1.1.2018. - Suurin osa siirtymistä helluntaikirkkoseurakunnaksi sijoittuu loppuvuoteen ja ensi vuoden puolelle, Esko Matikainen arvioi. Kuva: WikipediaTampereen helluntaiseurakunnassa käännettiin 19. maaliskuuta uusi sivu, kun yhteisö päätti siirtää seurakunnan hallinnon, talouden, omaisuuden ja toiminnan yhdistysrakenteelta helluntaikirkkoseurakunnalle vuoden 2018 alussa.

Päätös tehtiin Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry:n virallisessa vuosikokouksessa, jossa oli mukana noin 400 seurakunnan jäsentä. Yhdistyksen hallitus oli pyytänyt kokouksen puheenjohtajaksi Markku Luoman Jyväskylästä. Kokouksen aikana seurakunnanjohtaja Usko Katto perusteli toiminnan siirtoa koskevan esityksen, joka hyväksyttiin ilman vastaehdotuksia tai äänestystä.

– Asiasta pyydettiin kaksi puheenvuoroa, jotka olivat joko kysymyksiä tai kannatuspuheenvuoroja. Mitään muuta esitystä ei tullut. Näin esitys hyväksyttiin ilman äänestystä yksimielisesti, Usko Katto kuvailee.

Hän toteaa seurakunnan johdon olevan helpottunut yksimielisestä lopputuloksesta, sillä byrokratian siirtäminen on ollut seurakunnassa pitkä prosessi.

– Noin kolme vuotta sitten tämä sama asia oli yhdistyksen päätettävänä, ja silloin äänestystulos jäi parin äänen päähän.

Passiivisuus vallalla

Tampereella nyt päättynyt prosessi heijastaa melko hyvin helluntaiseurakuntien suhdetta Helluntaikirkkoon: Tampereen helluntaiseurakuntaan kuuluu 2 450 jäsentä, joista noin 1 000 on liittynyt Helluntaikirkkoon. Myönteisyys yhdyskuntarakennetta kohtaan on kehittynyt vähitellen, mutta asiaa on täytynyt pitää aktiivisesti esillä, hyväksyä siihen liittyvä vastarinta ja ennen muuta antaa ajan kulua. Ja siitä huolimatta monia asia ei ole kiinnostanut.

Passiivisuus näkyy myös tammikuussa 2002 perustetun Suomen Helluntaikirkon seurakuntajäsenten määrässä: 15 vuoden aikana yhdyskuntaan on liittynyt alle 50 Suomen noin 250 helluntaiseurakunnasta, sillä suurin osa on halunnut pitää kiinni yhdistysrakenteestaan.

Viime vuonna asiassa tapahtui selvä käänne.

– Näyttää siltä, että kolehdinkeräysasia on aktivoinut aiheen tarkasteluun. Helluntaikirkkoon liittymistä ei tosin mietitä vain tämän takia, vaan tilanne on tuonut esiin asian, jota ei ole jaksettu miettiä, kun on ollut akuutimpia juttuja käsillä, Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.

Kiinnostus heräsi Syyspäivillä

Esko Matikainen on vieraillut viime lokakuussa pidettyjen Syyspäivien jälkeen yli 30 seurakunnassa, jotka miettivät helluntaikirkkoseurakunnaksi järjestäytymistä. Myös uusia avauksia ilmaantuu koko ajan.

Kuka sitten seurakunnassa voi päättää näinkin isosta asiasta?

– Seurakunnan johto – usein siis vanhimmisto – päättää liikkeellelähdöstä. Se jälkeen asiaa lähtevät prosessoimaan yhdistys ja sen hallitus, koska puhutaan sen toiminnasta ja omaisuudesta. Yhdistyksen pitää päättää, että nämä luovutetaan seurakunnalle, Matikainen sanoo.

Samalla hän korostaa, että nyt siirtymäänsä suunnittelevat seurakunnat eivät enää hae Helluntaikirkon jäsenyyttä pöytälaatikkoon vaan tähtäävät koko toiminnan siirtämiseen helluntaikirkkoseurakunnan suojiin.

– Kukaan ei enää ajattele pöytälaatikkoja. Viranomaistenkin taholta on tullut viesti, ettei sillä pysty ratkaisemaan kolehdinkeruuta.

”Arki on jatkunut ennallaan”

Lahden helluntaiseurakunta siirsi toiminnan, varat ja omaisuuden yhdistykseltä helluntaikirkkoseurakunnalle vuonna 2010.

Joensuussa sama tapahtui 2013. Molemmilla paikkakunnilla ratkaisua oli pohjustettu määrätietoisesti noin 2–3 vuotta.

– Huolellisen valmistelun ansiosta siirtäminen meni täysin kivuttomasti ja yksimielisesti, johtava pastori Petri Viinikkala toteaa.

Joensuussa seurakuntaa keskustelutettiin aiheesta perusteellisesti puolitoista vuotta, ja etenemisaikataulu oli kaikkien tiedossa. Syyskuussa 2012 asia ratkaistiin suljetulla lippuäänestyksellä kokouksessa, jonka läsnäolijoista reilusti yli 90 prosenttia kannatti siirtymistä.

– Eteneminen oli siis varsin rauhallista ja sopuisaa, johtava pastori Matti Niemelä summaa.
 
Molemmissa seurakunnissa arki on jatkunut ennallaan ja helluntaikirkkoseurakuntarakenteeseen on oltu tyytyväisiä.

Viinikkala listaa vielä kokemuksen kautta saatuja avaimia onnistuneeseen siirtoprosessiin.

– Hyvä ennakkosuunnittelu, riittävä varautuminen siihen, mihin kaikkeen siirtyminen vaikuttaa, riittävä tiedottaminen seurakuntalaisille, huolellisuus muotoseikoissa ja että kaikki tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi.


Ruut Ahonen

Jaa
Sotilaspapeista tuli oikean ja väärän opettajia
KD:n myötätuuli siivitti vapaakristittyjä valtuustoihin
Kaikki alkaa todistuksesta
Osallistumalla pääsee lähemmäs paikkakunnan asukkaita
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!