Torstai 23. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Akseli
Julkaistu 16.2.2017 00:00

”Erilaiset seurakunnat ovat tervetulleita”

Suomen helluntaikirkosta on uumoiltu muodostuvanOulussa 20. tammikuuta pidetyssä Suomen helluntaikirkon hallituksen järjestäytymiskokouksessa koettiin yllätys: kirkon johtajaksi valittiin Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä.

Valinta ei ollut historiallisesti tarkasteltuna yllättävä. Saalemilla on ollut aina vahva vaikutus tammikuussa 15 vuotta täyttäneeseen helluntaikirkkoon.

Yllätys sisältyy mielikuvaan Yrjölästä: häntä ei ole mielletty kuuluvaksi tiettyyn helluntaikirkolliseen ydinporukkaan – siihen, joka sitkeästi Talvipäivien puheenvuoroissa ja Juhannuskonferenssin esittelyständillä on muistutellut yhdyskunnaksi järjestäytymisen eduista.

Jopa Yrjölän hallitusjäsenyys on ollut monelle yllättävä tieto. Onko Helluntaikirkosta muodostumassa nyt ”vähemmän kirkollinen”, vai onko Yrjölä itse muuttunut?

– Tämä on varmaankin jonkin verran persoonakysymys. Täytyy kyllä myöntää, etten ole kovin kirkkokuntaihminen kirkollisessa mielessä, Yrjölä sanoo.

– Olen pikemminkin yhteyden ihminen. Kuvailisin asiaa niin, että en lähde kovin innoissani toimikuntiin, mutta kahville lähden mielelläni.

Valinta oli yllätys Mika Yrjölälle itselleenkin. Esityksen ja valinnan puheenjohtajasta tekivät muut hallituksen jäsenet.

Kuvio sisältää jopa hilpeitä aineksia: Yrjölä meni noviisina ensimmäiseen kokoukseensa Helluntaikirkon hallitukseen – ja käveli muutamaa tuntia myöhemmin ulos koko puodin johtajana.

– Olen tukenut Helluntaikirkon olemassaoloa kyllä koko ajan. Minulle on kuitenkin ollut kenties luontaisinta istua tässä asiassa takarivissä. Nyt koin kuitenkin, että toiminta Helluntaikirkossa on yksi ovi, jonka Jumala on avannut.

Kriisi takana, vallalla hiljaisuus

Viidentoista vuoden jälkeen Helluntaiherätys on jonkinlaisessa konsensustilassa yhdyskunnaksi rekisteröitymisen osalta.

Valtakunnallisissa tapaamisissa, kuten Syyspäivillä, ei enää ole aistittavissa avointa konfliktia. Paikkakuntatasolla vallitsee onnellisimmillaan yhteisymmärrys rekisteröitymiskysymyksestä – puoleen tai toiseen – ja heikoimmillaan arpinen linnarauha, jota ylläpidetään siten, ettei Helluntaikirkosta keskustella.

Konsensuksen henkeen kuuluu myös se, ettei Helluntaikirkko ole aktiivisesti vyöryttänyt uusien kirkkokuntaseurakuntien perustamista paikallistasolla, vaan on hiljalleen rakentanut mandaattiaan pastorien ja vastuuhenkilöiden silmissä julkaisemalla lausuntoja lakiesityksiin ja opillisiin kysymyksiin, antanut vihkikoulutuksia ja esiintynyt silloin tällöin mediassa helluntailaisten äänenkäyttäjänä. Helluntaikirkko näyttäytyneekin monille nyt jonkinlaisena helluntailaisten keskustoimistona.

– Ainakin nyt on ollut olemassa jokin taho, johon muut voivat olla yhteydessä, jos on tarvittu helluntailaisten näkemystä, Yrjölä sanoo.

Maan noin 45 000 helluntailaisesta noin 8 500 kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon. Jäsenseurakuntia on 44.

Esikuvia Euroopasta

Kuva juttua varten otetaan Saalemin parkkihallissa. Täydestä alasalista kantautuu puheensorina ja kahvikuppien kilinä. Päiväpiiri yhdistää seniori-ikäisiä saalemilaisia.

Mika Yrjölä osallistui hiljattain Ruotsin helluntailaisten Talvipäiville, Pastorkonferens-tapahtumaan. Ruotsin 81 000 helluntailaista on kuluvalla vuosituhannella järjestäytynyt omaksi kirkkokunnakseen, jonka nimeksi diskuteerattiin Pingst – Fria Församlingar i  Samverkan, suomeksi Helluntailaiset – Vapaat seurakunnat yhteistyössä.

Yrjölä vaikuttui positiivisesti länsinaapurin meiningistä. Hyvin erilaiset seurakunnat ovat löytäneet tiensä samaan yhteisöön. Mukana on pieniä, rukouspiirikokoluokkaa olevia maalaisseurakuntia yhtä lailla kuin Tukholman Hillsong-seurakunta, jossa tällä hetkellä kastetaan joka kymmenes uusi helluntailainen Ruotsissa.

Yrjölää inspiroivia esimerkkejä löytyy muualtakin Euroopasta. Itävallassa koko pienehkö vapaakristillinen rykelmä uuskarismaatikoista klassisten helluntailaisten kautta baptisteihin on luonut Freikirchen in Österreich -yhteisön.

Jostain samanlaisesta uudesta yhteydestä Mika Yrjölä unelmoi myös Suomessa. Helluntaiherätyksen ulkopuolisilla yhteisöillä on ollut kiinnostusta Helluntaikirkkoa kohtaan.

Yrjölä ei pistäisi pahakseen, jos Helluntaikirkosta voisi tulla sateenvarjoyhteisö monenlaisille erilaisille seurakunnille.

– Uudet seurakunnat olisivat rikkaus. Ei kaikkien seurakuntien tarvitse olla samasta sapluunasta, kunhan Raamattuun perustuvat arvomme ovat samanlaisia.

– Tärkeintä tällä hetkellä olisi kuitenkin saada suurin osa helluntaiseurakunnista mukaan Helluntaikirkkoon ihan virallisestikin, jotta se voisi hyvällä omallatunnolla toimia seurakuntien parhaaksi ja niiden edustajana.

Ei pakolla

Poliisihallitus on jo muutaman vuoden ajan tulkinnut lakia niin, ettei yhdistyspohjaisilla seurakunnilla olisi lähtökohtaisesti kolehdinkanto-oikeutta tilaisuuksissaan. Muutamat seurakunnat ovat saaneet yhteydenottoja, joissa niitä on muistutettu rahankeräysluvan tarpeellisuudesta.

Uskonnolliset yhteisöillä on kolehdinkanto-oikeus, ja muuttunut tilanne on lisännyt jälleen kiinnostusta helluntaikirkkoseurakuntien perustamiseen. Moni entinen rekisteröitymisen vastustaja on huomannut suhtautuvansa Helluntaikirkkoon, jos ei suorastaan lämpimästi, niin ainakin neutraalimmin kuin aiemmin.

Mika Yrjölä pitää selvänä, että Helluntaikirkko pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että yhdistykset voisivat yhä vapaasti kerätä kolehtia – ei niin, että Helluntaikirkko tyytyisi vain odottelemaan uusia jäsenseurakuntia.

– Olisi ikävää, jos Helluntaikirkkoon tultaisiin vain viranomaistoiminnan pakottamina.

Seurakunnat tekevät kirkon

Etsimme lounaspaikkaa. Saalemin ympäristö Hakaniemessä on täynnä etnisiä elintarvikekauppoja, ravintoloita, partureita ja puhelukeskuksia.

– Kun jokin tavallinen liike lopettaa, kohta siinä on maustekauppa tilalla, Yrjölä kuvailee.

Lounaspaikaksikin valikoituu deli, josta saa pastaa ja sämpylöitä Lähi-idän vivahteella.

Minkälaisesta helluntaikirkosta uusi johtaja unelmoi?

– Yhteyden rakentaminen on nyt tärkeää, Mika Yrjölä sanoo.

– Ensisijainen tavoite olisi tosiaan saada helluntaiseurakunnat mukaan Helluntaikirkkoon. Toivon, että olisimme sitoutuneet yhteiseen suunnitelmaan voittaa tätä kansaa Jeesukselle.

Yrjölän puheessa kuuluu unelma syvemmästä yhteisestä näystä ja tahtotilasta, jota yhteinen yhteisörakenne voisi olla osaltaan edesauttamassa.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin paikallisseurakunnan oma identiteetti, ei helluntaikirkollisuus. Paikallisseurakunnat yhteisön sisällä voivat olla todella erilaisia identiteeteiltään, Yrjölä linjaa.

– Olisi väärin verrata vaikkapa Saalemia keskisuomalaiseen pieneen seurakuntaan ja vaatia kaikkia olemaan samanlaisia.

Yrjölä uskoo, että Helluntaikirkko on lopulta jäsentensä näköinen.

– Helluntaikirkon ei pidä määritellä, minkälaisia seurakunnat ovat. Seurakunnat määrittelevät sen, minkälainen kirkko on.


Anssi Tiittanen

Jaa
Yhteisöjen ymmärtäminen vaati vuoropuhelua
NiceDesign rakentaa naisten välistä yhteyttä
Parikymppinen kestohitti soi yhä
Ida Elina puhuu koululaisille rohkeudesta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!