Perjantai 24. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Lempi, Lemmikki, Sivi, Siv
Julkaistu 14.1.2016 09:12

”Aito moniarvoisuus kristittyjenkin etu”

Jumala-sanan lausuminen julkisuudessa on suomalaiselle nykypoliitikolle poikkeuksellista, minkä presidentti Niinistön uudenvuodenpuheesta syntynyt keskustelu osoittaa. Kuvakaappaus Yle Areenasta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tapa päättää uudenvuodenpuheensa Jumalan siunauksen toivottamiseen synnytti jälleen keskustelua jumalauskon näkymisestä ja kuulumisesta julkisessa tilassa. Kriittisimmissä nettikommenteissa käytäntöä on pidetty uskon tuputtamisena ja kuulijoiden ja katselijoiden uskonnonvapautta loukkaavana.

Niinistö-kirjoittelu on jatkumoa Suvivirsi-keskustelulle sekä rikoslain uskonrauhapykälään sisältyvän Jumala-sanan poistamista koskeville vaatimuksille. Moni liittää samaan nippuun myös vuoden alussa voimaan astuneen lakimuutoksen, jonka myötä todistajat ja tuomioistuimissa kuultavat asiantuntijat eivät enää vanno kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta puhuvansa totta vaan antavat kaikki samanlaisen, uskontoneutraalin vakuutuksen.

Teologian dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen näkee suomalaisessa keskustelussa Jumala-puheesta kaksi argumentaatiovirhettä: moniarvoisuus-käsitteen väärän käytön ja vahvan "moniuskontoisuuden" puuttumisen keskustelun alla olevien vaihtoehtojen joukosta.

– Monet moniarvoisuuden puolestapuhujat eivät huomaa, että todellisuudessa he eivät aja moniarvoisuutta vaan yhteiskunnan maallistamista. Näen monissa puheenvuoroissa suoranaista sekularisaatiovimmaa, Komulainen sanoo.

Komulainen huomauttaa, että keskustelussa luodaan virheellisen pelkistetty asetelma, jossa vaihtoehtoina ovat vain luterilais-kristillinen yhtenäiskulttuuri ja täysin maallistunut yhteiskunta.

– Keskustelussa unohtuu, että olipa kyse Jumalan siunauksen toivottamisesta tai Jumalan mainitsemisesta uskonrauhapykälässä, nämä asiat eivät koske vain kristittyjä vaan myös muslimeja, juutalaisia, hinduja ja muiden uskontojen edustajia, jotka myös puhuvat Jumalasta.

Omasta vakaumuksesta saa puhua

Komulaisen mukaan Suomessakin yhteiskuntaa olisi mahdollista kehittää kohti Britannian ja Kanadan mallia, jossa eri vakaumukset saavat selvästi Suomea enemmän näkyä ja kuulua julkisessa tilassa. Tämä olisi todellista moniarvoisuutta. Luonnollisesti tällainen tilanne vaatii kaikilta osapuolilta kykyä suvaita monenlaista uskonnollista puhetta, Komulainen lisää.

– Meidän eri kirkkojen edustajien tulisi jo nyt kyetä puhumaan julkisissa tilanteissa kuten kouluissa siten, että huomioimme myös paikalla olevat muiden vakaumusten edustajat.

Piispainkokouksen pääsihteeri pitää lyhytnäköisenä joidenkin kristillisten piirien tapaa puhua Suomesta kristillisenä maana. Tällainen puhetapa herättää vain vastustusta, eikä se edes vastaa todellisuutta.

– Kristittyinä meidän tulee puolustaa vahvaa uskonnonvapautta ja sen raameissa sitten puhua reippaasti omasta vakaumuksestamme.

– Esimerkiksi moskeijan rakentaminen Helsinkiin ei mielestäni vie kristityiltä mitään. Päinvastoin se voi lisätä yleistä kiinnostusta hengellisiä asioita kohtaan. Uskontososiologisen tutkimuksen mukaan mitä enemmän uskonnot näkyvät yhteiskunnassa, sitä enemmän ihmiset miettivät uskonnollisia asioita.


Heikki Salmela

Uutinen on julkaistu kokonaisuudessaan


Jaa
Satavuotiaan muistoja
Ulkopuolisen äänenä
Seurakunnan kadonnut ydin voidaan löytää rukouksessa
Olemisen taito
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!