Tiistai 27. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Elviira, Elvi, Elvira, Elvi
Julkaistu 8.9.2015 10:16

Lähetysnäky ja heimorakkaus johtivat Veli-Matti Kärkkäisen luterilaiseen pappisvihkimykseen

Veli-Matti Kärkkäinen ei sano kokeneensa erityistä

Pitkäaikainen suomalainen helluntaivaikuttaja, professori Veli-Matti Kärkkäinen vihitään marraskuun alussa luterilaisen kirkon papiksi Kaliforniassa Yhdysvalloissa.

 

Taustalla on Kärkkäisen ja hänen puolisonsa Annen monivuotinen vastuunkanto seudulla asuvien suomalaisuskovien kokoontumisissa.

 

Yhteiskristillisen Finnish Christian Fellowship -raamattupiirin lisäksi tutuksi on tullut Kalifornian ja Teksasin suomalainen luterilainen seurakunta, joka pitää jumalanpalveluksia eri kaupungeissa.

 

Yhdysvaltojen suurimman luterilaisen kirkon, Evangelical Lutheran Church of American (ELCA), alaisuudessa toimivia jumalanpalvelusyhteisöjä hoitaa yksi päätoiminen suomalainen pappi. Teologista koulutusta ja pastorikokemusta saaneista avustajista on kova pula, ja tunnustustenvälisessä Fullerin teologisessa seminaarissa teologian professorina työskentelevää Kärkkäistä alettiin pyytää mukaan jumalanpalvelusten toimittamiseen. Kun miehen pastoraaliset kyvyt tulivat tutuksi, ELCA:n Etelä-Kalifornian piispa ehdotti avoimesti kirkkonsa pappisvihkimyksen ottamista.

 

– Päätös on kypsynyt yhteisymmärryksessä vaimoni Annen kanssa. Ilman konkreettista tarvetta ja seurakunnan, sen työntekijän ja piispan sinnikästä ”työntämistä” olisin tuskin lähtenyt vaativaan ordinaatioprosessiin, Kärkkäinen kertoo.

 

Anne-puoliso ei ole liittymässä luterilaiseen kirkkoon vaikka avustaakin miestään seurakuntatyön käytännön tehtävissä.

 

Aivan vieraalta palvelutehtävä luterilaisessa kirkossa ei tuntunut siksikään, että Kärkkäinen on lapsena kastettu ja nuorena konfirmoitu luterilaisessa seurakunnassa.

 

Lähetystyö ykköskutsumuksena

 Pappisvihkimykseen Kärkkäistä motivoi myös lähetyskutsu.

– Kristillisen seurakunnan maailmanlaajuisesti kohtaamat haasteet ovat niin massiivisia, että ainakin protestanttien väliset opilliset muotoilut pitää pystyä asettamaan oikeaan perspektiiviin. Sekularismi ja ateismi, uskonnollinen pluralismi ja islamin kasvu sekä kaikissa kirkoissa vaikuttava uskosta vieraantuminen ja muotokristillisyys ajavat meidät kaikki yhteisen lähetystehtävän eteen.

 

– Uskon, ehkä naiivisti, että se, mikä yhdistää meitä, on monin verroin tärkeämpää kuin se, mikä erottaa.

 

Teologiselta profiililtaan ELCA muistuttaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa: sen sisälle mahtuu monenlaisia suuntauksia hyvin liberaaleista pietistisiin konservatiiveihin. Pastorina Kärkkäinen toivoo tulevaisuudessa voivansa päästä vaikuttamaan yhteisöön myös sisältäpäin.


Lapsikaste ei ongelma

– Teologina, jonka ääntä kuunnellaan ja kirjoituksia luetaan kaikkien kirkkojen parissa, haluan myös vaikuttaa uudistavasti luterilaisen kirkon oppiin ja elämään. Tuossa suhteessa minulla lienee melko ainutlaatuinen tilaisuus teologinurani ja kokemusteni vuoksi; minut tunnetaan hyvin myös ELCA:n pastoreiden ja johtajien keskuudessa, Kärkkäinen toteaa.

 

– Vihittynä pappina sitoudun luonnollisesti kirkon tunnustukseen – ja aion toteuttaa sitä luterilaisten tunnustuskirjojen ohjetta, että niitä itseäänkin tulee jatkuvasti arvioida Raamatun valossa.

 

Luterilaisuudessa tunnustukseen sitoutuminen tarkoittaa tunnetusti esimerkiksi sylilasten kastamista. Kärkkäiselle se ei ole ongelma. Hän ei ole aiemminkaan pitänyt kastekysymystä helluntai-identiteetin kannalta keskeisenä asiana: maailmalla on lapsikastetta harjoittavia perinteisiä helluntaikirkkokuntia – jopa liikkeen epävirallisen kattojärjestön, Maailman Helluntaiyhteisön (Pentecostal World Fellowship), piirissä.

 

– Itse pidän molempia kastemuotoja legitiimeinä, vaikkakin uskovien kastetta tulee pitää teologisena normina ja kriteerinä. Olisi parasta, jos luterilainen kirkko, kuten jotkut tunnetut luterilaiset teologit ovat voimakkaasti argumentoineet, voisi hyväksyä molemmat kastetavat, ilman että vauvana kastetun ja aikuisena uskoon tulleen pyytämää uskovien kastetta heti pidetään uudelleenkastamisena. Vastavuoroisesti baptistiset kirkot voisivat ottaa lapsena kastetun uskovan seurakunnan jäseneksi, mikäli henkilö itse pitää kastettaan pyhänä.

 

– Tuohon on pitkä matka, mutta unelmia pitää olla; lähetystehtävämme edellyttää sitä.

 

Vaikka Kärkkäinen ei enää jatkossa voi olla muodollisesti Suomen Helluntaikirkon jäsen, hän sanoo omistavansa edelleen lujan uskon Jumalan Pyhän Hengen vaikutukseen ja armolahjoihin, ”joiden avulla uskovat varustetaan lähetystehtävään sen kaikissa eri muodoissa lähellä ja kaukana”.

 

Samalla hän toivoo, että yhteistyö helluntailiikkeen kanssa voisi jatkua niin moninaisena kuin suinkin mahdollista.

 

Teologian tohtori Veli-Matti Kärkkäinen on vuodesta 2000 toiminut professorina tunnustustenvälisessä Fullerin teologisessa seminaarissa. Aikoinaan hän työskenteli Suomessa muun muassa Iso Kirja -opiston rehtorina ja pastorina. Kärkkäinen on ekumenian dosentti Helsingin yliopistossa.

 

 

Heikki Salmela

 

 

Lue Veli-Matti Kärkkäisen haastattelu kokonaisuudessaan .



Jaa
”Tervettäkin karismaattisuutta on paljon”
Toisen tarina voi muuttaa omankin elämän
Keskiössä keskeneräisyys
Etsijöitä etsimässä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!