Sunnuntai 27. toukokuuta.
Nimipäivää viettää Ritva, Ingeborg
Julkaistu 7.10.2015 15:35

Uskon tunnustamista tarvitaan

Kaikissa herätyskristillisissä yhteisöissä pidetään tärkeänä henkilökohtaisen uskon tunnustamista. Sen lähtökohtaisena ohjeena nähdään Jeesuksen sanat: ”Joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan Isäni edessä.”

Uskon tunnustamisen tulee tapahtua vapauden hengessä. Paras tilaisuus siihen syntyy silloin, kun uskova saa vastata uskonasioita koskevaan kysymykseen. Pietari neuvoo vastaamaan ”sävyisästi ja kunnioittavasti”. Hän käyttää sanaa apologia, joka viittaa uskon keskustelevaan puolustamiseen.

Henkilökohtaisen tunnustamisen lisäksi kristityt näkivät jo varhain tärkeäksi myös uskon yhteisöllisen tunnustamisen. Niinpä he muotoilivat uskonsa tärkeimmät kohdat tunnustuksiksi, joita he käyttivät sekä henkilökohtaisesti että jumalanpalveluksessaan. Varhaisin niistä on Apostolinen uskontunnustus, jonka alkuperä saattaa olla jopa ensimmäisellä vuosisadalla. Siinä tunnustetaan usko kolmiyhteiseen Jumalaan sekä Jeesuksen ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisinpaluuseen.

Varhaiset uskontunnustukset syntyivät omasta keskuudesta nousseiden harhaoppien ja monien kristillistä uskoa vaarantaneiden virtausten, kuten gnostilaisuuden, paineessa. Tilanne tämän hetken läntisessä maailmassa ei ole yhtään helpompi. Kiihtyvä maallistuminen, muiden uskontojen vaikutus ja avoin uskonnonvastaisuus haastavat kristittyjä nimeämään ja perustelemaan uskonsa ydinkohdat. Kaikki merkittävät helluntailiikkeet ovatkin sen tehneet.

Suomen helluntaiherätyksessä karsastettiin pitkään uskontunnustuksia. Syy lienee ollut halu erottautua kaikesta, mikä vaikutti ulkokohtaiselta ja muodolliselta. Toisaalta uskon keskeisten kohtien määrittely alkoi käydä ajan mittaan välttämättömäksi.

Vuonna 1999 Juhannuskonferenssin veljeskokous valitsi työryhmän laatimaan tunnustukseen liittyvän luonnostekstin. Perusteellisen työn jälkeen Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat hyväksyttiin Seinäjoen Talvipäivillä 2001. Myöhemmin Helluntaikirkko nimesi vielä eettis opillisen toimikunnan jatkamaan selitysosan laatimista sekä muihin eettisiin ja opillisiin kysymyksiin syventymistä.

Yleisesti helluntaiseurakunnissa voidaan yhtyä myös Apostoliseen uskontunnustukseen. Joissakin helluntailais-karismaattisissa seurakunnissa on vallalla käytäntö, että seurakunta lukee Apostolisen uskontunnustuksen ääneen esimerkiksi ennen ehtoollisen viettoa. Vaikka helluntaiseurakunnissa ei halutakaan tuoda jumalanpalvelukseen sitovia kaavoja, voi uskon yhteinen tunnustaminen sopivassa tilanteessa olla yhdistävä ja uskoa vahvistava kokemus. Elävä usko ilmaisee itseään tunnustamalla.


Klaus Korhonen

Kirjoittaja on emeritusseurakunnanjohtaja, joka toimii nykyisin avustustyössä Romaniassa ja mentorina Itävallan helluntailiikkeessä.

Jaa
”Me voimme tehdä tulevaisuutta”
”Suomi on kymmenen vuotta Viroa jäljessä”
Gary Wilkersonin uudet löydöt
Äitiys pakottaa kasvuun
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!